Siviilipalvelusajan lyhentäminen toistaiseksi jäihin

Siviilipalvelusajan lyhentäminen haudataan tällä hallituskaudella. Tämä selvisi hallituksen iltakoulussa, kun hallituksen enemmistö ei ei ollut työministeri Tarja Filatovin kanssa asiasta samaa mieltä.

Filatov myönsi iltakoulun jälkeen, että hän ei enää ota asiaa esille, kun sen läpimeno hallituksessa ei toteudu. Hanke siis haudataan ainakin tällä erää. Filatov muistutti, että siviilipalvelusajan lyhentäminen ei sisälly hallitusohjelmaan.

SDP:n ryhmä oli sillä kannalla, että ihmisoikeuskysymykset olisi otettava huomioon siviilipalvelusajan pituudessa. Keskustan ja RKP:n ministerit eivät kuitenkaan ole valmiita lyhentämään palvelusaikaa.

Paavo Lipposen johtama hallitus esitti siviilipalvelusajan lyhentämistä kuukaudella vuonna 2001. Hanke kuitenkin kaatui eduskunnassa muutaman äänen enemmistöllä. Lyhennyksen hyväksyminen nykyisessä eduskunnassakin olisi voinut tuottaa vaikeuksia.

Suomen siviilipalvelusaika eli 13 kuukautta on nykyisin yli kaksinkertainen verrattuna lyhimpään varusmiespalvelusaikaan. Varusmiehistä vajaa puolet suorittaa kuuden kuukauden palveluksen. 17 prosenttia palvelee yhdeksän kuukautta ja 36 prosenttia 12 kuukautta. Aseettoman varusmiespalveluksen pituus on 330 vuorokautta.

Asepalvelus- ja siviilipalvelusasiat kuuluvat EU:ssa kunkin jäsenvaltion omaan toimivaltaan. Missään kansainvälisessä sopimuksessa ei ole sinänsä viittausta siviilipalveluksen kestoon. Siviilipalvelusajan lyhentämistä vaativat perustelevatkin vaatimustaan yhdenvertaisuuden ja syrjintäkiellon näkökulmasta.

Monissa kansainvälisten järjestöjen päätöslauselmissa ja suosituksissa on korostettu, että siviilipalvelusajan pituus ei saa olla luonteeltaan rankaisevaa. Viimeksi viime marraskuussa YK:n ihmisoikeuskomitean raportissa arvosteltiin sitä, että Suomessa siviilipalvelus vaihtoehtona on rankaisevan pitkä.

(MTV3-STT)