Sisäministeriö kiristäisi vastaanottokeskusten valvontaa

Turvapaikanhakijoiden katoamista vastaanottokeskuksista pitäisi estää valvontaa kiristämällä, katsoo sisäministeriön työryhmä.

Valtiosihteeri Kari Salmen johtama työryhmä pitää turvapaikanhakijoiden katoamisia niin pahana ongelmana, että vastaanottokeskusten on syytä muuttaa toimintatapojaan. Henkilökunnassa olisi oltava ihmisiä, joilla on poliisin oikeudet käyttää tarvittaessa voimakeinoja.

Tätä nykyä oikeutta voimakeinoihin ei tavallisissa keskuksissa ole, vaan asukkaat saavat liikkua vapaasti. Säännöt ovat tiukemmat Helsingissä sijaitsevassa säilöönottoyksikössä, jossa on lähinnä käännytystä odottavia ulkomaalaisia ja niitä, joiden henkilöllisyys on epäselvä.

Sisäministeriön työryhmä esittää reilun viikon päästä julkaistavassa raportissaan monia muutoksia muun muassa ulkomaalaislakiin.

Vastaanottokeskuksista vastaavassa työministeriössä katoamisia pidetään turvapaikanhakijoiden omina päätöksinä. Työministeriöstä muistutetaan, että Suomessa laillisesti oleskelevalla on oikeus liikkua maassa ja lähteä täältä.

Kadonneita yli tuhat

Viime vuonna keskuksista katosi reilusti yli tuhat ihmistä. Suurin osa heistä lähti siinä vaiheessa, kun Ulkomaalaisvirasto oli antanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Sisäministeriössä on pelätty, että osa lähtijöistä ajautuu salakuljetuksen tai ihmiskaupan uhriksi.

-Ilman matkustusasiakirjoja olevat ihmiset eivät voi hävitä, kyllä viranomaisten pitää tietää heistä. Jos naapurista häviää alaikäinen lapsi, meillä on poliisit ja kansalaiset yhdessä etsimässä. Ei voi olla, että alaikäisen lapsen häviämisestä vastaanottokeskuksesta puhutaan vain mittatappiona, sanoo sisäministeri Kari Rajamäki.

Työministeriö eri linjoilla

- On vaikea järkevästi perustella, miksi tavallisten vastaanottokeskusten valvontaa pitäisi tiukentaa. On monipiippuinen asia sanoa, katoaako ihmisiä. He katsovat omaksi edukseen lähteä muualle, kun tietävät kielteisen päätöksen olevan tulossa, sanoo erikoissuunnittelija Tero Mikkola työministeriöstä.

Mikkolan mukaan lähtijöillä ei juuri ole vaaraa joutua ihmiskaupan uhriksi, koska he ovat jo EU:n sisällä eikä heillä siten ole enää tarvetta hankkia pääsyä tänne.

- Spontaaneista turvapaikanhakijoista on harvoin löydettävissä ihmiskaupan merkkejä. Muutamia tapauksia on ollut, joissa rajalla vääristä papereista kiinni jääneet on ohjattu vastaanottokeskuksiin, sanoo Mikkola.

"Ei vankiloita"

Myös sisäministeriön työryhmä pitää selvänä, ettei vastaanottokeskuksista voi tulevaisuudessakaan tehdä umpivankiloita. Kustannukset olisivat aivan liian kovat.

- Ihmiset saavat varmasti liikkua siellä kohtuullisen vapaasti, mutta tietty ilmoittautumisvelvollisuus ja seuranta on oltava, sanoo Salmi.

Salmen mukaan olisi myös tärkeää, että ihmiset asuisivat keskuksissa oikeilla rekisteritiedoilla. Nyt ongelmana on, että samoista henkilöstä on annettu eri viranomaisten rekistereihin eri tietoja. Turvapaikanhakijalla voi olla ilmoitettuna monia syntymäaikoja, nimiä ja ammatteja.

Sisäministeriössä kannatetaan vastaanottokeskusten määrän karsimista. Suomessa on tätä nykyä viitisentoista vastaanottokeskusta. Turvapaikanhakijoiden keskittämistä suurempiin yksiköihin pidetään järkevänä, koska esimerkiksi asiantuntijoiden käyttö helpottuisi.

Työryhmä toivoo seuraavan hallituksen käsittelevän raportin ehdotuksia.

Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa noin 3500 ihmistä. Luku on yksi teollisuusmaiden alhaisimpia.

(MTV3-STT)