Sisäministeri Mykkänen kritisoi Junckerin tapaa käsitellä maahanmuuttoa: Ongelmiin olisi pitänyt tarttua vakavammin

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei ole suhtautunut Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton ongelmiin riittävän vakavasti, sanoo sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) STT:lle.

–  Minusta heidän olisi pitänyt ottaa vakavammin tämän asian hoitaminen komission johdossa, Mykkänen sanoo.

Mykkäsen mukaan on erittäin tärkeää, että maahanmuutto on seuraavan komission puheenjohtajan agendalla kolmen tärkeimmän asian listalla. Tähän Suomi voi vaikuttaa heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajakaudellaan, hän sanoo.

EU-maiden tulisi pyrkiä perustamaan turvapaikanhakijoille yhteisiä käsittelykeskuksia ulkorajoilleen, päästä sopimukseen myönteisen päätöksen saaneiden sijoittamisesta jäsenmaihin ja saada neuvoteltua palautussopimukset lähtömaiden kanssa, Mykkänen listaa.

Suomen puheenjohtajuus osuu saumakohtaan, sillä seuraavaa komissiota aletaan muodostaa toukokuun eurovaalien jälkeen.

–  Komission ja sen puheenjohtajan työohjelmaan pitää saada asiasta oikeat askelmerkit. Uusia lainsäädäntöehdotuksia komissio ei välttämättä ehdi Suomen kaudella tehdä, mutta asian saamisessa oikealle raiteelle meillä voi olla ratkaiseva rooli, Mykkänen sanoo puhelimitse Roomasta.

Hän on vieraillut alkuviikolla Kreikassa ja Italiassa erityisesti maahanmuuttoasioiden vuoksi.

Junckerin tausta on keskusta-oikeistolaisessa EPP:ssä, johon myös kokoomus EU-parlamentissa kuuluu.

"Euroopassa edelleen halua auttaa hädänalaisimpia"

Mykkänen tutustui matkallaan käsittelykeskuksiin Kreikassa Lesboksen saarella ja Ateenassa. Leirien olot näyttivät Mykkäsen mukaan päällisin puolin siedettäviltä. Rekisteröinti toimii ministerin käsityksen mukaan hyvin. Esimerkiksi Lesboksen keskuksessa on parhaillaan noin 5  000 ihmistä.

–  Haaste on toki siinä, jos jälleen tulisi kymmenen kertaa enemmän hakijoita.

Keskuksiin kootut turvapaikanhakijat rekisteröidään ja heidän hakemuksensa käsitellään, minkä jälkeen myönteisen päätöksen saaneet pääsevät siirtymään leireiltä eteenpäin. Kielteisen päätöksen saaneet jäävät odottamaan mahdollisen valituksen käsittelyä tai palautusta lähtömaahan.

Mykkäsen mukaan vierailu vahvisti hänen käsitystään, että Euroopassa on edelleen halua auttaa hädänalaisimpia.

–  Kun vain saamme suunnattua auttamisen paremmin naisiin, lapsiin ja perheisiin, eurooppalaisista löytyy kyllä auttamisen halua. Järjestelmää pitäisi muuttaa niin, että se keskittyisi suoraan leireiltä otettaviin kiintiöpakolaisiin.

Keskusten isännöinti ei houkuta Euroopan ulkopuolella

Ulkorajakeskuksilla on Mykkäsen mukaan EU-maissa suhteellisen laaja tuki. Vaikeampi kysymys on myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten sijoittaminen tasaisesti eri maihin. Tämä on keskeinen ehto esimerkiksi Kreikalle ja Italialle, joiden maaperälle monet saapuvat ensimmäiseksi.

–  On kuitenkin meille kaikille parempi, että turvapaikan saaneet jaetaan sivistyneesti kuin se, että ihmiset kulkeutuvat hakijoina ympäri Eurooppaa, Mykkänen sanoo.

Luontevia paikkoja ulkorajakeskuksille löytyy Mykkäsen mukaan esimerkiksi Lesboksen ja Italian Lampedusan kaltaisilta saarilta, mutta varautua pitää myös siihen, että muuttoliike kulkee mantereella. Laajamittainen maahanmuutto voisi kohdistua äkillisesti myös esimerkiksi itärajan yli Suomeen.

EU:ssa on väläytelty mahdollisuutta perustaa turvapaikanhakijoille keskuksia Euroopan ulkopuolella sijaitseviin maihin, esimerkiksi Tunisiaan.

–  Toistaiseksi ei ole löytynyt isäntämaita, jotka suostuisivat tällaisia keskuksia EU:n ulkopuolelle ottamaan, Mykkänen sanoo.