Sisäasiainministeriö: työttömyys laskee

Sisäasiainministeriön laskelmien mukaan työttömyys laskee kaikissa maakunnissa vuosina 1999-2010. Alueiden väliset työllisyyserot pysyvät suurin piirtein ennallaan. Työttömyysaste pysyy kuitenkin myös kasvualueilla suhteellisen korkeana.

Maakuntien välisten työllisyyserojen arvioidaan pysyvän lähes ennallaan vuosina 2000-2010. Väestön ikärakenne vaikuttaa entistä voimakkaammin työvoiman tarjontaan ja sitä kautta alueiden työllisyyteen. Nuori ja keski-ikäinen väestö (15- 44-vuotiaat) vähenee jo nyt eri alueilla.

Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle vuoden 2010 jälkeen, jolloin kaikissa maakunnissa, lukuun ottamatta Uuttamaata ja Pohjois-Pohjanmaata, on selvästi vähemmän työikäistä väestöä kuin nyt. Myös muuttoliikkeellä on tulevaisuudessa yhä suurempi vaikutus alueelliseen työvoimakehitykseen, kun koko maan väestönkasvu hidastuu ja väestö vanhenee.

Työvoiman, työllisyyden ja ammattirakenteen kehitystä maakunnittain on tarkasteltu sisäasiainministeriön juuri valmistuneessa raportissa, joka on jatkoa työministeriön Työvoima 2017 -työryhmän arviolle. Kehityksen arviointi perustuu viime vuosina tapahtuneisiin työllisyyden ja väestörakenteen muutoksiin.

Työvoiman määrä kasvaa vuoteen 2010 mennessä enää Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Työpaikkojen määrä kasvaa eniten suurissa keskuksissa Uudellamaalla, Varsinais- Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Näiden alueiden elinkeinorakenne painottuu kasvaviin toimialoihin kuten sähkötekniseen tuotantoon, kauppaan ja palveluihin.

Suhteellisesti vähiten työpaikkojen määrä kasvaa alkutuotantovaltaisissa maakunnissa kuten Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Nykyisten kasvukeskusten elinkeinorakenne, työvoiman ammattirakenne ja väestön ikärakenne osoittavat, että niillä on muita paremmat toiminta- ja kehitysmahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Ne pystyvät myös vastaamaan kiristyvän kansainvälisen kilpailun asettamiin haasteisiin.

Korkeaan teknologiaan ja osaamiseen liittyvä kehitys on riippuvainen monipuolisesta paikallisesta toimintaympäristöstä ja yritysten keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Erityisen tärkeää on, että alueella on yliopisto, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, jotka jakavat ja tuottavat tietoa sekä kehittävät yhteistyössä ympäröivän työ- ja elinkeinoelämän uusia tuotteita ja tuotantoa.

Työmarkkinoiden kehitys maakunnittain vuosina 1999 - 2010 20-50 -vuotiaan väestön väheneminen rajoittaa työvoiman tarjontaa kaikissa maakunnissa jo lähivuosina. Työvoiman kysynnän oletetaan kasvavan useimmilla alueilla, nopeinta kasvu on Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Uusimaa vahvistaa asemaansa johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien osalta. Vuonna 2010 näiden osuudeksi on arvioitu jo 35 prosenttia maakunnan työllisestä työvoimasta. Vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla olisi 19 prosenttia ja Satakunnassa 22 prosenttia. Työllisyysaste on tällä hetkellä koko maassa 63 prosenttia ja vuonna 2010 sen arvioidaan nousevan 67 prosenttiin.

Työvoiman tarjonnan ja kysynnän epätasapaino eri alueilla purkautuu pääasiassa työttömyytenä ja muuttoliikkeenä. Työttömyysasteen arvioidaan olevan vuonna 2010 koko maassa 8,7 prosenttia, Uudellamaalla se on noin 6 prosenttia ja Kainuussa 18 prosenttia. Vahvoja muuttovoittoalueita ovat edelleen pääkaupunkiseutu ja Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan keskukset.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat