Siri Hustvedtin kirjoissa muistot ovat läsnä

Siri Hustvedtin teoksissa esiintyy usein laatikoita. Suuren suosion Suomessakin saaneessa Kaikki mitä rakastin -romaanissa laatikoissa on taidetta ja merkillisiä muistoesineitä. Vastikään suomeksi ilmestyneessä romaanissa Amerikkalainen elegia (Otava) laatikoista löytyy groteskeja nukkeasetelmia.

-Totta. Esikoisteoksessanikin oli laatikoita. Ei niin, että päättäisin laittaa laatikon teokseen aina kun aloitan kirjoittamisen. Ne vain ilmestyvät jostain, kertoo Hustvedt lounaan ohessa antamassaan haastattelussa Helsingin kirjamessuilla.

Laatikot sopivat hyvin siihen, mitä newyorkilaiskirjailija tuotannossaan paljon käsittelee: muistoja. Muistot voivat olla torjuttuja ja haudattuna arkkuun jonnekin syvälle. Toisaalta ne voivat olla hellittyjä ja palvottuja, kuin hienoon rasiaan tai raameihin pantuja.

-Yhteistä kaikille muistoille on se, että ne eivät ole totta, mitään lopullista totuutta niistä ei ole. On olemassa vain emotionaalinen totuus, se minkä tunteen mikäkin muisto ihmisessä herättää.

Amerikkalaisessa elegiassa lapsuuden muistot alkavat nousta aikuisten sisarusten mieliin kun heidän isänsä kuolee. He päätyvät myös syvälle isänsä muistoihin järjestäessään tämän jäämistöä.

Sarja tunnustuksia

Romaanin päähenkilö Erik on psykiatri. Kirjassa on mukana hänen potilaidensa tarinoita.

-Amerikkalainen elegia on sarja tunnustuksia. Erik ja hänen sisarensa Inga tunnustavat itselleen ja muille asioita samalla lailla kuin Erikin psykoterapiassa käyvät asiakkaat.

Yhteistä monille kirjan henkilöille on myös se, että he rakastavat ihmistä, jota ei oikeastaan ole.

-He ovat luoneet rakastetuistaan ihannekuvan ja rakastavat itse asiassa tätä kuvaa. Niin kuin meille ihmisille usein käy.

Toisaalta läheisimpiäkään ihmisiä ei tunne koskaan läpikotaisin.

-Esimerkiksi vaikka olemme mieheni (kirjailija Paul Austerin) kanssa eläneet avioliitossa liki kolmekymmentä vuotta ja lukeneet koko ajan toistemme tekstejä, pystymme aina hämmästyttämään toisemme teksteillämme.

-No, hämmästyn ja yllätyn usein omistakin teksteistäni ja ihmettelen, että mistä tämä ja tuokin tähän tuli, nauraa Hustvedt.

(MTV3-STT)