Sinisilmät auki viimeistään nyt - paukkuja kyberturvaan

Vakoilupaljastus täyttää kaikki skandaalin mitat. Näin ei voinut tapahtua. Suomen piti olla tietoturvallisuuden mallimaa. Ei ollut.

Asia huomattiin vasta, kun ulkomailta tuli vinkki, että asiat eivät ole kunnossa. Vinkin antajaa ei kerrota julkisuuteen. Yhdysvaltojen turvallisuuspalveluun NSA:han liittyvän vakoilukohun keskellä kannattaa muistaa, että että ko. vinkki Suomen turvallisuusviranomaisille tuli ehkä viime kädessä rapakon takaa amerikkalaisilta. Sitä emme tiedä.

Mutta paljastus toivottavasti muuttaa Suomen poliittisten päättäjien ajattelua, mitä tulee nykyaikaisiin turvallisuusuhkiin. Kannattaa myös muistaa, että suurin riski tulee yhä itärajan takaa, joskin bittimuodossa.

Sinisilmäisyys on syytä viimein unohtaa, myös ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.).

Tuomioja on näet kuin elävä mittatikku, miten maailma on vakoilun ja tiedustelun suhteen muuttunut.

Irvokas sattuma on, että Venäjän ja Kiinan vakoiluoperaatio tuli julkisuuteen tasan samana päivänä - lokakuun viimeisenä - kuin Suomen historiallisin tietovuoto eli Zavidovo-vuoto 41 vuotta sitten.

Dagens Nyheter julkaisi lokakuussa 1972 toimittaja Tor Högnäsin laajan artikkelin keskusteluista, joita presidentti Urho Kekkonen oli käynyt Neuvostoliiton johtajan Leonid Breznevin kanssa Suomen ja EEC:n vapaakauppasopimuksesta. Vuoto oli sen luokan skandaali, että Kekkonen ehti jo uhkailla kieltäytyvänsä presidenttiehdokkuudesta menetettyään Neuvostoliiton luottamuksen.

Tapahtumasta on kirjoitettu tuhansia juttuja ja kymmeniä kirjoja - siis siitä, kuka vuodon takana oli.

Erkki Tuomioja tietenkin, minkä hän on itse tunnustanut.

Mutta toivottavasti Suomi on neljässäkymmenessä vuodessa muuttunut sen verran, että nyt ei ei etsitä vuotajaa, vaan pannaan asiat kuntoon.

Torstaina Tuomioja järjesti pikapikaa tiedotustilaisuuden, jossa hän vahvisti vakoilun. Ulkoministeriön nopea reagointi on hatunnoston arvoinen asia. Samoin se, että suojelupoliisi kertoi välittömästi tutkivansa asiaa törkeänä vakoiluna. Näin ei olisi menetelty entisessä Suomessa.

Mutta tiedotustilaisuudessa Tuomioja kertoi käyttävänsä yhä normaalia sähköpostia mm. kesälomasuunnittelussaan ja puheiden valmistelussa. Siitä ei ole kuulemma vaaraa.

Niinkohän?

MTV:n turvallisuuslähteiden mukaan asia ei ole näin yksinkertainen. Alustavissa tutkimuksissa on päädytty siihen, että tietomurtautujat eivät tehneet mitään vahingossa. Tiedustelutahot iskivät ja iskevät niihin tietokoneisiin, joista on helppo mennä eteenpäin. Tuomioja kuuluu tähän joukkoon, kuten myös sosiaalisen median sankari, eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.).

Turvallisuustahojen mukaan sekä Tuomioja että Stubb ovat riskitapauksia, tietokoneineen ja kännyköineen.

Sinänsä huvittavaa, että ulkopolitiikan iki-ikoni Tuomioja antaa kasvot myös nykyiselle tilanteelle.

Suomi on kehittämässä kybervalmiuttaan. Budjetissa CERT.FI sai esimerkiksi kuusi uutta virkaa tehtäviensä hoitamiseen.

Mutta vaikeaa on poliittisille päättäjille nykytilanteen hyväksyminen.

Erkki Tuomiojan kerrotaan olleen nollakiinnostunut koko kyberajattelusta. Suomesta tehtävään kybertiedusteluun Tuomiojan kerrotaan suhtautuvan täysin kielteisesti, vaikka muut maat sitä harrastavatkin. Viestintäministerinä myös Krista Kiuru (sd.) oli asiassa kuuleman mukaan vetämätön. Eikä vastuusta pääse edellinenkään hallitus, varsinkaan Mari Kiviniemi (kesk.).