Sinilevä on riski myös juomavedelle

Sinilevän massamittainen esiintyminen järvissä voi aiheuttaa terveysriskejä myös taajamien vesihuoltoon. Ympäristökeskuksen mukaan riskin alaisia ovat vesilaitokset, jotka käyttävät vedenhankinnassaan pintavesiä tai pintavedestä imeytettyä tekopohjavettä. Maamme vesilaitoksista näin menettelee lähes puolet.

Osa sinilevistä tuottaa maksaan haitallisesti vaikuttavia yhdisteitä mikrokystiinejä, jotka saattavat edistää muun muassa kasvainten muodostumista. Mikrokystiinit voivat säilyä vedessä pitkään sen jälkeen, kun varsinainen leväkukinta on lakannut.

Suomen ympäristökeskuksen mikrobiologi Kirsti Lahti on tutkinut sinilevien poistumista erilaisilla vesilaitoksilla ja todennut, että yksinkertaiset pintavesilaitokset eivät toimi riittävän tehokkaasti.

Pääkaupunkiseudun raakavedessä ei ongelmia sinilevästä

Päijänteeltä pääkaupunkiseudulle otettavassa juomavedessä ei ole sinileväongelmaa. Eilen otettujen näytteiden mukaan raakaveden leväpitoisuus on hyvin pieni.

Päijänne-tunnelia pitkin pääkaupunkiseudulle johdettava vesi otetaan eteläisen Päijänteen Asikkalanselältä. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n toimitusjohtajan Ilkka Hirston mukaan raakaveden haitalliset pitoisuudet ja sinilevien osuudet ovat 90-luvulla olleet vakaasti hyvin pieniä. Veden laatua on tutkittu jo 1970-luvun lopulta lähtien.

Tuoreen näytteen mukaan veden levämäärästä kertova a-klorofyllin pitoisuus on 1,6 mikrogrammaa litrassa. Erinomaisen raakavesiluokan raja-arvo on 2,0 mikrogrammaa litrassa. Veden laatua tutkii Helsingin kaupungin ympäristökeskus.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat