Silta voi notkahtaa Suomessakin – kriittiset kohdat kartoitettu

Moottoritien sillan notkahtaminen Norjassa on harvinainen tapahtuma. Liikenneviraston silta-asiantuntija Timo Tirkkosen mukaan siltojen vaurioituminen notkahdukseen asti on periaatteessa mahdollista Suomessakin, mutta jokseenkin epätodennäköistä.

– Kaikki on periaatteessa mahdollista, jos vakavia vaurioita ei havaita siltojen tarkastuksissa. Sillantarkastusjärjestelmämme on kuitenkin varsin luotettava ja kaikki riskit on pyritty ottamaan huomioon. Siltojen sortumiseen tarvitaan tavallisesti myös muita tekijöitä, kuten virheitä suunnittelussa ja rakentamisessa tai hyvin epänormaaleja olosuhteita. Ihan samanlaisiin Norjan tapauksiin en usko täällä Suomessa olevan vaaraa. Tuen sortuma olisi kuitenkin mahdollinen, jos eroosio lähtisi syömään sillan kohdalla joen pohjaa, Tirkkonen pohtii.

– Noin viisi vuotta sitten tapahtui Suomessa tällainen sillan romahdus talvitulvan ja hyydepadon seurauksena. Sen jälkeen olemme kartoittaneet kaikki kriittiset kohdat vesistösiltojen osalta. Lisäksi olemme jatkuvasti kehittäneet vedenalaisten tarkastusten tekniikoita, muistelee Tirkkonen.

Notkahtamiselle eri syitä

VG-lehti ja Aftonbladet kertoivat tänään, miten Norjassa moottoritien silta oli notkahtanut voimakkaasti maanvyörymän takia. Tirkkosen mukaan silta notkahti, koska sen tukirakenteet lähtivät liikkeelle vyörymän takia.

– Silta voi notkahtaa eri syistä. Norjan tapauksessa taustalla on maanvyörymä, joka oli saanut välituet liikkeelle. Silloin notkahtaminen on aika katastrofaalinen, koska sillan kantavuus menee totaalisesti.

– Jossain tapauksissa pelkkä sillan päällysrakenne voi tietysti sortua, mutta sekin on hyvin harvinaista. Vuonna 2010 notkahtaneen Myllysillan sortumasyitä ei lopulta selvitetty, mutta sekä sillan perustuksella että päällysrakenteella oli siihen vaikutusta. 

Eniten sillan kuntoon vaikuttaa sääolosuhteet ja tietenkin ikä. Tirkkosen mukaan Suomessa siltojen olosuhteet voivat olla aavistuksen helpommat mitä sateisessa ja jyrkkärinteisessä Etelä-Norjassa.

– Silloissa vauriot näkyvät yleensä pieninä vaurioina, kuten betonipinnan halkeiluna ja myöhemmin betoniterästen päältä tippuvina betonipintoina. Terässilloissa taas osat alkavat ruostua. Huonokuntoisuus tarkoittaa tavallisesti sitä, että sillat pitää kuntonsa vuoksi peruskorjata, vaikka vauriot eivät vaikuta sillan kantavuuteen.

Suomessa on Liikenneviraston mukaan noin 15 000 siltaa.

Lue myös:

    Uusimmat