Sikiöseulonnoissa vielä monia eettisiä ongelmia

Väitöstutkimuksen mukaan naisia on toisinaan jopa suoranaisesti ohjailtu päätöksenteossa. Sikiöseulontoja ollaan parhaillaan uudistamassa.

Sikiöseulonnoissa on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan edelleen monia eettisiä ongelmia.

Seulonnat ovat kehittyneet paljon nopeammin kuin mahdollisuudet niissä havaittavien kehityshäiriöiden tai sairauksien hoitoon. Naiset eivät myöskään saa läheskään aina tilaisuutta itsenäiseen päätöksentekoon. Kehityshäiriön löytyessä yleisin hoitokeino on abortti.

Teologian maisteri Heli Pruuki katsoo huomenna tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan suomalaista sikiöseulontakäytäntöä raskaana olevan naisen näkökulmasta.

Raskaana oleva nainen joutuu päättämään, mihin seulontoihin hän osallistuu. Hän joutuu miettimään myös jatkotoimia, jos todetaan kohonnut todennäköisyys kehityshäiriöön tai sairauteen. Jatkotutkimuksiin taas liittyy keskenmenon riski.

Ohjailua päätöksenteossa

Sikiöseulontojen tarjoaminen kaikille raskaana oleville naisille julkisilla varoilla on terveyspoliittinen kannanotto. Pruuki tuo tutkimuksessaan pohdittavaksi, ketä seulonnoilla on tarkoitus auttaa, äitiä, sikiötä, vai yhteiskuntaa, johon pelätään syntyvän yhä enemmän vammaisia lapsia. Osa vammaisista ihmisistä kokee sikiöseulonnat syrjivinä, muistuttaa Pruuki.

Sikiötutkimuksia perustellaan sillä, että se lisää raskaana olevan naisen vapautta valita ja päättää omasta lisääntymisestään. Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että käytännössä naiset eivät läheskään aina saa tilaisuutta tehdä itsenäistä päätöstä. Tiedotukseen ei ole kiinnitetty riittävää huomiota ja toisinaan naisia on jopa suoranaisesti ohjailtu päätöksenteossa.

Sikiöseulontoja uudistetaan parhaillaan, mutta tulossa olevat muutoksetkaan eivät Pruukin mukaan ratkaise etenkään suurimpia periaatteellisia ongelmia.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat