Sikainfluenssaepidemia veisi tehohoitopaikat

Ensin on kiihdytysvaihe, joka kestää kolmesta neljään viikkoon. Tässä vaiheessa tartuntojen määrä on vielä hallittavissa. Kiihdytysvaiheen jälkeen alkaa noin kuukauden mittainen kriittinen huippuvaihe, jonka aikana tulee paljon tartuntoja. Huippukauden jälkeen tapausten määrä kääntyy laskuun. Jos epidemian huippuvaihe ajoittuisi lokakuun alkuun, voisi ilman tehohoitoa jäädä Valtosen mukaan joitakin kymmeniä potilaita. Rokotusta odotetaan Suomeen juuri lokakuun alkupuolella.

Valtosen mukaan pahin skenaario on kuitenkin epätodennäköinen.

- Jos on tuuria, epidemia alkaa esimerkiksi vasta lokakuun loppupuolella. Silloin on ehditty rokottaa jo lähes miljoona suomalaista, koska rokoteannoksia tulee Suomeen noin 250 000 viikossa. Rokotteiden ja epidemian saapumisen ajankohdat vaikuttavat hyvin paljon sairastuvuuteen, koska uskotaan, että jo yksi rokoteannos vähentää noin puolella vakavien eli juuri tehohoitoa vaativien tapausten määrää.

H1N1-virus voi aiheuttaa keuhkokuumeen, jota on pahimmillaan hoidettava hengityskoneessa. Esimerkiksi Husin sairaaloissa on tällä hetkellä 80 tehohoitopaikkaa, joita voidaan ennalta sovittuja leikkauksia siirtämällä ja peruuttamalla lisätä kriisitilanteessa muutamilla kymmenillä. Kaikiaan Suomessa on tehohoitopaikkoja runsaat 200.

Kaikki eivät kuitenkaan voi olla sikainfluenssapotilaiden käytössä, koska niitä pitää jäädä myös muiden sairauksien hoitoon.

- Sikainfluessapotilaiden käyttöön annettavien tehohoitopaikkojen määrä on huomattavasti pienempi kuin tämä laskennallinen maksimitaso.

Valtonen arvelee, että tällä hetkellä kaikki Husin tehohoitopaikat ovat varattuna. Jorvin sairaalassa on H1N1-viruksen takia tehohoidossa kaksi nuorta naista, ja jo heille oli vaikeuksia järjestää paikkoja.

- Jos tapauksia tulee 20 samana päivänä, niin silloin tilanne on ihan katastrofaalinen. Todennäköisesti näin ei kuitenkaan tule käymään.