Sijaisperheistä pulaa - erityisesti nuorten sijoituspaikkoja kaivataan

Suomessa on tällä hetkellä yli 10 000 huostaanotettua lasta. Heistä puolet on perhehoidossa eli sijaisperheissä. Sijaisperheille on kuitenkin jatkuva tarve.

Helsingin sijaisperhehoito

Perhehoitoon sijoitettujen lasten lukumäärä on Helsingissä yhteensä 745, joista läheisverkostosijoituksia on 156. Lapset asuvat eri puolilla Suomea.

Sijaisperheitä eli perhekoteja on yhteensä 475, joista 123 on läheisverkostoperheitä.  Sijaisperheet sijaitsevat niin ikään eri puolilla Suomea.

Tällä hetkellä sijaisperhehoitoon odottavia lapsia on yhteensä 55. Usealla on sijoitussuunnitelma valmiina.

Lasta odottavia sijaisperheitä on tällä hetkellä Helsingissä 39, joista kolmannes asuu Helsingin seudulla.

Lasten iät ja hoidolliset vaatimukset eivät kuitenkaan aina mene yhteen lasta odottavien perheiden toiveiden ja valmiuksien kanssa.

Lähde: Helsingin kaupungin lastensuojelu

– Sijaisperheitä tarvitaan kaiken ikäisille lapsille ja nuorille. Erityistoiveena on perheiden löytyminen murrosikäisille tai lähellä itsenäistymisikää oleville nuorille, kertoo Lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Ritva Mantila Helsingin kaupungilta.

Huostaanoton perusteet ovat Perhehoitoliitto ry:n toiminnanjohtajan mukaan moninaisia.

– Vanhempien päihde-, huume- tai mielenterveysongelmat ovat usein varsinkin pienen lapsen huostaanoton syinä. Myös vanhemmuuden haasteet sekä yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset vaikuttavat perheiden elämään, Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen kuvailee.

Kuntien sosiaalityössä panostetaan kuitenkin siihen, että perheitä voisi auttaa riittävän varhain.

– Lastensuojelussa on tehty todella paljon työtä sen eteen, että perheet saisivat riittävän ajoissa apua ja vanhempia avitettaisiin lasten kasvatuksessa. Ettei tarvitsisi ryhtyä huostaanottoon, Hakkarainen sanoo.

"Tunteita täynnä oleva tehtävä"

Sijaisperheen tulisi olla turvallinen paikka huostaanotetulle lapselle. Kylmiltään sijaisvanhemmaksi ei voi alkaa, vaan siihen järjestetään ennakkovalmennus.

– On erilaisia perheitä ja sijaisvanhempia. Tärkeää on, että sijaisperheessä on perusasiat kunnossa. Täytyy olla kiinnostus, halu ja kyky hoitaa toisen lasta.

– Sijaisvanhemmuus on tunteita täynnä oleva tehtävä, Hakkarainen kuvailee.

Jos sijaisvanhemman rooli tuntuu liian vastuulliselta tehtävältä, auttaa voi myös tukiperhetoiminnan avulla.

– Myös tukiperheitä tarvitaan ihan valtavasti lisää. Lapset saattavat olla esimerkiksi  tukiperheessä yhden viikonlopun kuukaudessa.

–Jos lapsi pystyy pääsemään takaisin omien vanhempien luo, se on aina se tavoite, Perhehoitoliitto ry:n toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen muistuttaa.

Lue myös:

    Uusimmat