Sienisato jäänee kehnoksi

Salon mukaan sienisato on nyt pari kolme viikkoa tavanomaista jäljessä. -Kosteissa paikoissa sieniä voi jonkin verran olla, joten vanhaa tuttua kantarellipaikkaa ei kuitenkaan kannata jättää käymättä, Salo sanoo. -Seuraavat viikot ratkaisevat sen, miten syksyn sienisadon käy. Rihmastoja metsissä on, mutta kosteutta pitäisi saada lisää. Erityisesti rouskujen kohtalo on seuraavien viikkojen säiden varassa. Sieniä oli keskimääräistä vähemmän myös viime vuonna.

Sienikulttuurissa eroja

-Suomalaisten sienikulttuurissa on todella suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi Itä-Suomessa lajit tunnetaan hyvin ja sienessä käydään paljon, mutta Keski- ja Etelä-Suomessa sienestämisen kulttuuri on varsin heikko, kertoo Metlan Joensuun tutkimuslaitoksessa työskentelevä Salo. -Sienistä suomalaiset tuntevat lähinnä kantarellin, herkkutatin, korvasienen ja joitakin rouskuja, mutta kokonaisuus on heikko.

Salo on jo vuosia odottanut, että etelään suuntautuva muuttoliike veisi mukanaan innostuksen sienestämiseen, mutta toistaiseksi tästä ei ole merkkejä.

Tänäkään vuonna sienitietous tuskin iskostuu kovin moneen nuoremman sukupolven edustajaan. -Kiinnostuksen lisääntyminen vaatii hyvän sienisadon. Eihän tuonne metsiin helposti lähdetä, jos siellä ei mitään ole eikä vaivalle saada katetta.

Suomi on sienestäjän paratiisi

Suomea voi monestakin syystä kutsua sienestäjän paratiisiksi. Sieniä ja sienilajeja on pohjoisella havumetsävyöhykkeellä paljon, ja jokamiehen oikeuden turvin niitä voi poimia lähes kuka tahansa ja mistä tahansa.

Yksityisomistuksessa olevissa metsissä sienestäminen on sallittua hyvin harvassa maassa Pohjoismaiden ulkopuolella. -Lisäksi Suomessa esiintyvistä sienilajeista hyvin suuri määrä on ruokasieniä, Salo sanoo. -Todella hyvänä sienivuonna hehtaari suomalaista metsää tuottaa noin 50 kiloa ruokasieniä.

Salon mukaan Suomen metsissä kasvavista sienistä kerätään vuosittain viitisen prosenttia. Esimerkiksi marjasadosta saadaan talteen tuplamäärä, kymmenisen prosenttia.

Alueelliset ja eri vuosien väliset erot ovat suuria. -Hyvänä vuonna esimerkiksi Pohjois-Karjalassa saatetaan poimia viittä prosenttia moninkertaisesti suurempi osuus koko sadosta. Suomen metsien hyvänä puolena voi pitää myös turvallisuutta: vaarallisia eläimiä ja myrkyllisiä kasveja on todella vähän.

Vaikka Suomi siis on kaikin puolin sienestäjän unelmamaa, sienestävät turistit ovat erittäin harvinaisia. -Sienestäminen pitäisi järjestää ohjatusti ja erittäin ammattitaitoisesti. Moni ulkomaalainen on Suomessa äimänä, kun metsä näyttää jatkuvan loputtomiin.

Salon mielestä esimerkiksi maatilamatkailuyritykset voisivat käyttää Suomen otollisia sienimaastoja huomattavasti nykyistä enemmän hyväkseen, tarjoaahan sienestämien turistille näinä aikoina niin paljon kysyttyjä elämyksiä.

(MTV3-STT)