Seutuyhteistyöstä toivotaan kuntien palveluiden pelastajaa

Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreen raportin mukaan tiukka taloustilanne pakottaa kunnat pohtimaan palveluntarjontaansa uudelta pohjalta. Raportin mukaan seutuyhteistyön lisääminen on välttämätöntä, jotta nykyinen palvelutaso pystyttäisiin säilyttämään. Jotta asiointimatkat eivät kasvaisi keskittymiskehityksen myötä kohtuuttoman pitkiksi, kaivattaisiin myös kaupallisten ja julkisten palvelujen yhdistämistä.

-Yhtä poppakonstia ongelman ratkaisuun ei tietenkään ole. Alueiden tarpeet ovat erilaisia, ja siksi myös ongelmien hoitoon on osattava soveltaa monenlaisia lääkkeitä, erikoistutkija Hannu Kytö toteaa.

Ratkaisua on etsitty niin sähköisten palvelujen lisäämisestä kuin uusista palvelumuodoistakin.

Palvelut tietoyhteiskunnassa -raportti koostuu lukuisista osatutkimuksista, joissa on selvitetty niin kotitalouksien, yrittäjien kuin kuntapäättäjienkin näkemyksiä kuntien palvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten palveluiden kysyntä ja tarjonta kohtaavat erilaisilla alueilla. Lisäksi haluttiin tietoa myös muun muassa siitä, miten eri osapuolet suhtautuvat palvelujen sähköistämiseen ja mitkä palvelut ylipäätään hyväksytään verkkopalveluiksi.

Tutkimus toteutettiin väestö- ja aluerakenteeltaan sekä tietotekniseltä kehitysvaiheeltaan varsin erilaisilla paikkakunnilla. Tutkimuskunniksi valittiin Oulu, Hattula, Pieksämäki ja Pieksämäen maalaiskunta sekä Haukivuori.

Palveluja tarvitsevat tyytymättömiä

Kuntalaisten mielestä palvelutarjonta on heikentynyt selvästi viime vuosina, ja etenkin haja-asutusalueen asukkaat ovat tyytymättömiä alueensa palvelujen nykytasoon. Varsinkin pankki- ja postipalvelujen osalta on käyttäjien mielestä menty huonompaan suuntaan. Maaseudulla asuvat valittavat myös muun muassa liikennepalvelujen olevan nykyisin aiempaa heikommissa kantimissa.

Niin kuntalaiset kuin kuntapäättäjätkin uskovat jotakuinkin yksimielisesti kuntien välisen yhteistyön voimaan. Päättäjät uskovat vahvasti myös sähköisten palvelujen kehittämiseen ja toivovat rutiinitehtävien automatisoinnin vapauttavan henkilökuntaa vaativampiin tehtäviin. Palvelujen käyttäjät puolestaan olivat lähes yksimielisiä siitä, etteivät verkkopalvelut voi korvata henkilökohtaista palvelua. Etenkin ikäihmiset kaipaavat kasvokkaista kontaktia arkisia asioita hoitaessaan. Tutkijoiden näkemyksen mukaan verkkopalveluilla voidaan silti paikata palveluverkon puutteita.

-Erityisesti opetus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen vuorovaikutteisissa palveluissa olisi runsaasti kehittämisen varaa, Kytö sanoo.

Erikoistutkija Helena Tuorilan mukaan sähköisten palvelujen kehittäminen on kunnille usein myös imagokysymys.

-Kuntalaiset ovat oppineet vaatimaan laatua, ja hyvillä palveluilla houkutellaan veronmaksajia. Yksikään kunta ei halua kuulua tietoteknisesti häntäpään taapertajiin, Tuorila toteaa.

Kuntapäättäjät odottaisivat myös yrityksiltä aktiivista panostusta sähköisiin palveluihin. Yrityksiä verkkopalvelujen tuottaminen ei kuitenkaan juuri innosta. Kaikkien tutkimuspaikkakuntien kaupallisten palvelujen tarjoajat pitivät oman alansa palvelutarjontaa riittävänä alueen väestömäärään nähden.

(MTV3-STT)