Seurakuntien tuloerot kasvavat

Seurakunnat ovat jakautumassa rikkaisiin ja köyhiin. Tuloerojen kasvu johtuu muun muassa muuttoliikkeestä. Menestyjäseurakuntia ovat Espoon ja Salon kaltaiset kasvukeskukset, häviäjiä lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomen muuttotappioalueiden seurakunnat.

Kirkko

Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Juha Tuohimäki nimeää kaksi syytä seurakuntien kaksihaaraiselle talouskehitykselle: yhteisöverojen tilitysjärjestelmän muutos sekä väestön muuttoliike. Tuohimäen mukaan seurakuntien avustusjärjestelmiä tulisikin kehittää, jotta tuloerot tasoittuisivat. Kasvuseurakunnissa tulisi harkita kirkollisveroäyrin hinnan laskua ja köyhillä alueilla pitää arvottaa toiminnot, joista leikataan vähiten.

Kirkon tiedotuskeskuksen mukaan syrjäseuduilla varat eivät tahdo riittää edes kirkkoherran, kanttorin ja diakonin eli pakollisten virkojen palkkoihin. Muuttoliikkeen ohella yhteisöverotuksen uudistus kasvattaa eroja: uudistuksen myötä verotulot laskevat noin 170 seurakunnassa. Yhteisövero kasvaa vain 40 seurakunnassa. Vaikeuksia on luvassa ensi vuodesta alkaen, kun uudistettu yhteisöverojärjestelmä alkaa vaikuttaa koko painollaan.

Jyrkintä pudotusta laskelmat osoittavat Uudessakaupungissa, missä yhteisöverotulot putoavat parissa vuodessa yli 10 miljoonasta 1,6 miljoonaan, raportoi Kirkon tiedotuskeskus. Pohjoissavolaisessa Rautavaaran seurakunnassa arvioitu vähennys on 480 000 markasta 160 000 markkaan. Sitä vastoin Lounais-Suomen kasvukeskuksessa Salossa vastaavien tulojen arvioidaan kasvavan 6,5 miljoonasta lähes 23 miljoonaan markkaan ensi vuonna. Espoossa tulot noussevat 43 miljoonasta aina 57 miljoonaan markkaan.

Viime vuonna kirkon verotulot laskivat kolme prosenttia. Kirkon 588 seurakuntaa saivat verotuloja yhteensä 4,1 miljardia markkaa. Summasta yhteisöveron tuottoa oli noin 700 miljoonaa. Tälle vuodelle seurakuntien saamaa yhteisövero-osuutta leikattiin 2 prosentista 1,63 prosenttiin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat