Seurakuntien päätöksenteko on raakaa politiikkaa

Isänpäivänä 9. marraskuuta valitaan seurakuntavaaleissa jälleen uusia päättäjiä kirkon vallan kamareihin pähkäilemään, miten selvitä alati kurjistuvan talouden kanssa tai miten suhtautua samaa sukupuolta olevien vihkimiseen. 

MTV:n verkkosivuilla avautuu ensi maanantaina 13.10. vaalikone: mtv.fi/seurakuntavaalit, josta äänestäjä voi hakea oman seurakuntansa sopivaa ehdokasta

Tutkija, sosiologi Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta sanoo, ettei näe suurtakaan periaatteellista eroa siinä, istuuko päättäjä kirkkovaltuustossa,  kunnassa vai eduskunnassa.

– Päättäjän arvomaailma ja sen myötä poliittiset suuntaukset ovat aina taustalla. Pidän hyvänä sitä, että puolueet ovat nyt seurakuntavaaleissa näkyvämmin esillä omilla nimillään. Puoluepolitiikka on aina vaikuttanut näissä vaaleissa, mutta piilossa.

Puoluetunnukset reilusti esiin

Seurakuntavaaleissa on kaikkiaan 19 281 ehdokasta 415 seurakuntaan.  Uusia pyrkijöitä heistä on 70 %, mutta nuoria alle 30-vuotiaita vain 7,2, %. Keski-ikä on 53 vuotta, naisia hiukan enemmän (52 - 48).  Hinku kirkon päättäjäksi ei ole suurta, kun reilut 9000 ehdokasta eli miltei joka toinen menee läpi. 

Ehdokaslistoja on kaikkiaan liki 1900, puolueiden listoja näistä jo liki puolet, 43 %. Demareita 32 %, kokoomus 23 %, keskusta 18 %, perussuomalaiset 16 %, vihreät 3 %, vasemmistoliitto 2 %.  Kristillisdemokraatit vain 1 %, suurin uskontopuolueemme ei siis halua kirkkovaaleihin politiikkaa.

Selkeän puolueasettelun lisäksi tarjolla on yhä runsaasti epämääräisiä "Seurakunta rinnallasi"- ryhmittymiä.

– Moni ryhmä jättää  edelleen kertomatta, mitä asiaa tai aatetta se ajaa, myöntää kirkon tutkijaVeli-Matti Salminen.

Millaisia avuja seurakunnan päättäjäksi pyrkivä sitten tarvitsee?

– Pitää tuntea oman seurakuntansa toimintaa ja pitää olla rohkeutta tehdä päätöksiä - kipeitäkin, kuvailee Salminen.

Rahat vähenevät - mihin pitäisi keskittyä? 

Kirkko on monella tapaa puun ja kuoren välissä. Kurjistuva valtion talous ajaa ihmisiä hakemaan apua kirkosta, ruoka-avusta perheneuvontaan.

Kirkon syliin kaatuu yhä enemmän niitä tehtäviä, jotka kuuluisivat sosiaaliturvavaltiollemme. Samaan aikaan kirkon jäsenmäärä ja sn myötä verotulot ovat laskeneet ja monissa seurakunnissa pohditaan mm. rakennusten myyntiä.

Vaalikone paljastaakin, että ehdokkaat olisivat rahapulassa valmiita luopumaan ensiksi kiinteistöistä ja vihoviimeiseksi henkilöstöstä tai toiminnasta.  Seurakunnan työssä tärkeintä on kristillinen kasvatus ja hengenelämä, se on tärkeämpää kuin heikompien auttaminen tai oikeudenmukaisuus.  Tämä kuvastaa tutkija Veli-Matti Salmisen mukaan sitä, että päättäjät ovat konservatiivisempia kuin kansa.

Homoliitot kipeä kysymys

Vaalikoneen kysymys "Tulisiko kirkon vihkiä vastakin vain eri sukupuolta olevia" on hankala, noin neljännes ehdokkaista on täysin samaa mieltä ja hiukan yli 10 % täysin eri mieltä, eli homoliitoille kirkossa "kyllä".  Silti yli 60 % on epävarmoja kannastaan.

Jos eduskunta hyväksyy sukupuolineutraalin parisuhdelain, kirkko on vaikean tilanteen edessä. Kirkko hoitaa nyt suurimman osan vihkimisistä - entä jos ajaudutaan tilanteeseen, jossa papit kieltävät homopariskuntien astelemisen alttarille, vaikka avioliittolaki sen sallisi.

Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 9.11., ennakkoäänestys on 27. - 31.10.