Seurakunnilla yli 30 miljoonan testamenttivarat – mummojen viimeinen tahto jyrätään

Evankelisluterilaisilla seurakunnilla on hallussaan nykyarvolla yli 30 miljoonan euron testamenttivarat. Rahapulassa seurakunnissa on tehty päätöksiä, jotka johtavat testamenteilla saatujen lahjoitusten alkuperäisen käyttötarkoituksen romuttamiseen. 

Monet testamentin antajat ovat kohdistaneet varoja seurakuntataloihin, joihin he ovat kiintyneet. Testamenttaajan viimeinen tahto ei toteudu, kun seurakunnat talousvaikeuksiin vedoten myyvät kiinteistöjään. Näin on käymässä esimerkiksi Heinäveden seurakunnassa Etelä-Savossa.

Seurakuntakoti lihoiksi

Vuonna 1967 rakenenttu Karvion seurakuntakoti täyttää pian 50 vuotta, mutta silloin talossa on uusi isäntä. Heinäveden kirkkovaltuusto on jo päättänyt myydä rakennuksen vuoteen 2017 mennessä. 

Erikoiseksi Karvion tilanteen tekee se, että talo on jo kaksi kertaa saneerattu testamenttivaroilla, joiden antajalla Aura Helena Tolvasella oli selkeä tahto.

– Hän halusi osoittaa testamentin ensisijaisesti Karvion seurakuntatalon ylläpitämiseen ja kunnossapitämiseen, kertoo Tolvasen omaishoitajana toiminut sisarenpoika Rauno Koponen.

Jättiomaisuus seurakunnalle

Tolvanen testamenttasi Heinäveden seurakunnalle 1991 miljoonien markkojen omaisuuden. Se koostui noin 175 hehtaarin metsätilasta, osakkeista ja käteisestä rahasta. 

 Se oli tämän kokoiselle seurakunnalle aivan jättisuuri testamentti, arvioi karviolainen kirkkovaltuutettu Veli-Pekka Hartikainen.

Aura Tolvanen oli hyvin tyypillinen seurakunnille testamenttaaja. Hän oli lapseton, iäkäs ja vaatimaton ihminen, jolle kirkko oli tärkeä.

– Seurakunta oli hänelle kaikki kaikessa. Se oli turva, Koponen muistelee vedet silmissä.

Hartikainen taas muistaa miten Karviossa iloittiin, että testamentti turvaa oman seurakuntakodin tulevaisuuden. Nyt tuo kaikki on vakavasti uhattuna.

Tuotto kymmeniä tuhansia

Tolvasen testamentin pääomaan ei ole seurakunnassa juuri koskettu, koska sen vuosituotto on ollut useita kymmeniä tuhansia euroja. Hyvä tuotto on syntynyt pitkäaikaisista osakesijoituksista, koroista ja erityisesti tuottoisasta metsästä.

Pelkästään testamentin tuotosta on tuloutettu Karvion seurakuntakodin kiinteistönhoidon lisäksi vuosittain noin 30 000 euroa Heinäveden seurakunnan kassaan.

– Se on mennyt käytännössä hallintoon. Lisäksi testamentista annettiin laina seurakunnan pääkirkon remontointiin, Hartikainen huomauttaa.

Viimeinen tahto murretaan

Heinäveden seurakunnan kirkkovaltuusto päätti marraskuussa 2013 äänin 7-3 myydä Karvion seurakuntakodin viimeistään vuonna 2017. Valtuuston myyntipäätös merkitsee käytännössä Aura Tolvasen viimeisen tahdon jyräämistä.

– Se tässä on pääasia, että voitaisiin tämä testamentti siirtää tuonne seurakunnan yhteiselle tilille ja sehän ei voi olla oikein, Hartikainen murehtii.

Hartikaisen ja karviolaisten mielestä seurakuntakodin myyntiin ei ole taloudellisia perusteita. Seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2013 oli vielä yli 41 000 euroa ylijäämäinen.

– Tulot pitää sopeuttaa menojen mukaan. Tässä kunnassa oli aikoinaan yli 10 000 asukasta ja nyt vain muutamia tuhansia. Seurakunnan hallinto on kuitenkin jämähtänyt sille vanhalle tasolle, kritisoi alueen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Paavo Kolari.

Sata tilaisuutta vuodessa

Hartikainen, Kolari ja Koponen huomauttavat lisäksi, että seurakuntakodin myyntiin ei ole myöskään toiminnallisia syitä. Talossa on miesten mukaan vuosittain noin 100 erilaista tilaisuutta.

Pitkästä matkailuhistoriastaan tunnetulla, ja jatkuvasti kasvavalla Karvion kylällä myyntipäätös on synnyttänyt suunnitelmia vastustavan kansanliikkeen.

– Se on hyvin kovasti koskettanut. Ihmisillä on ollut ihan hätä, Koponen kertoo.

– Myyntiä vastustavaan vetoomukseen tuli heti kylältä ja kesäasukkailta 475 nimeä. Tavalliset ihmiset ovat kyselleet missä vetoomuksen voi allekirjoittaa ja se on erittäin harvinaista nykyisessä seurakuntaelämässä, sanoo Hartikainen liikuttuneena.

Testamenttitulot supistuneet

Seurakuntien saamien testamenttien määrä on kutistunut viime vuosina. Vielä 2000-luvun alussa rahaa tuli kymmenkunta miljoonaa euroa vuodessa. Paras vuosi oli 2004, jolloin uutta testamenttirahaa tuli 10,7 miljoonaa euroa.

Taantumavuonna 2008 pudottiin 1,3 miljoonaan, ja viime vuosina summa on vakiintunut parin kolmen miljoonan euron tasolle.

Testamenttivarat rahastoidaan seurakunnissa yleensä erikseen. Niitä käytetään vuosittain sovittuihin tarkoituksiin ja niiden tuotto vaihtelee.

– Vuoden 2013 lopussa testamenttirahastoissa oli alustavien tilinpäätöstietojen mukaan 32,3 miljoonan euron pääomat, kertoo taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander Kirkkohallituksesta.

Rahapula pahenee seurakunnissa

Heinäveden Karvio on esimakua siitä mitä seurakunnissa on edessä. Moraali joutuu koetukselle, jos testamenttikaan ei ole enää pyhä.

Hartikainen on ollut pitkään mukana seurakuntien hallinnossa ja toimi aiemmin myös Heinäveden kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Hän arvioi, että testamentin antajan viimeisen tahdon kunnioittamista joudutaan arvioimaan pian monessa muussakin seurakunnassa talousvaikeuksien edessä.

Lue myös:

    Uusimmat