Setan tuleva puheenjohtaja Viima Lampinen: "Suomi voisi ottaa harppauksen nykyaikaan"

Nyt 33-vuotias Lampinen on kotoisin Lapista, tarkemmin Ylitorniosta. Jo varsin varsin varhaisessa vaiheessa Viima tunsi itsensä erilaiseksi.

– Lapissa en ollut julkisesti mitenkään erilainen. Kuitenkin jo hyvin pienestä lapsesta tajusin, että en ole ihan samanlainen kuin muut.

– En osannut vielä silloin laittaa tarkalleen ottaen sanoiksi, että mistä on kysymys. Mutta tiesin, että tästä ei pidä puhua muille. Että kukaan ei tule ymmärtämään tätä.

Tunteen seurauksena alkoi ”valuminen” pohjoisesta kohti etelää. Muutto oli väistämätön.

– Vaikka Lapissa onkin ihania ihmisiä ja semmoista yhteisöllistä henkeä, niin toki Lapissa on vähän vielä tiukemmat asenteet kuin esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla.

– Aika monet nuoret lähtevät esimerkiksi Ouluun ja sieltä sitten Tampereelle ja Helsinkiin, missä on enemmän kulttuuria, enemmän ymmärrystä siitä, että ihmisiä on monenlaisia, eikä kukaan ole samanlainen.

Nälkä ei lopu eikä palo hiivu

Viima Lampinen on ehtinyt saada paljon aikaiseksi ja ollut mukana Setan toiminnassa jo vuosia. Hän on Lahden Seta ry:n perustajajäsen.

– Sitten tulinkin pian mukaan tähän valtakunnalliseen kattojärjestön toimintaan. Ensi hallitukseen ja olen ollut nyt varapuheenjohtajana, mutta nälkä ei ole loppunut eikä palo hiipunut. Nyt olen sitten seuraavaksi lähdössä puheenjohtajakaudelle.

– Tietysti itse kuulun vähemmistöön ja sitä kautta minulla on se oma henkilökohtainen ymmärrys asioista, mutta olen myös laajemmin ihmisoikeusaktivisti.

Lampinen on ollut mukana perustamassa Feminististä puoluetta ja on sen hallituksen jäsen.

– Minua kiinnostaa ihan jokaisen ihmisoikeudet, koska vahvin ajatukseni elämässä on se, että me olemme kaikki yhdenvertaisia ja meillä tulee olla täällä hyvä elää.

Yhdenvertaisuus ja translaki

Vaikka Seta on saanut aikaan paljon 40 vuodessa, aikaa kuluu edelleen ihan perusasioihin. Niitä pitää Lampisen mukaan ”tuoda jatkuvasti esiin”.

– Meissä ei ole mitään sen ihmeellisempää. Ihan samanlaisia työssäkäyviä tai koulussa käyviä ihmisiä kun muutkin.

Silti lainsäädäntö on hiljalleen muuttumassa yhdenvertaiseen suuntaan, esimerkkinä maaliskuussa voimaan astuva avioliittolaki. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, sillä Pohjoismaista Suomi on jäämässä auttamattomasti jälkeen.

Esimerkiksi translaki on sterilisaatiovaatimuksineen suoranainen muinaisjäänne.

– Suomi saisi ottaa harppauksen sinne nykyajan tasolle. Totta kai saa mennä vielä eteenkin päin siitä ja ottaa johtavan aseman ihmisoikeuksia ajatellen, lisää Lampinen toiveikkaana.

Suomen nykyistä hallitusta Viima Lampinen ei lähde arvioimaan. Vielä.

– Katsotaan sitten mitä 1.1.2017 lausun meidän valtionhallinnon tilasta, hän naurahtaa.