Serbiassa pelätään katulapsiongelman kasvua

Serbian pääkaupungissa on arviolta 500 katulasta. Heistä suurin osa on romaneja, jotka ovat lähteneet kodeistaan tai orpokodeista ja kasvatuslaitoksista.

Jotkut ovat paenneet sotaa. 1990-luvulla Belgradiin tuli katulapsia Bosnia-Hertsegovinasta ja Kroatiasta, viime vuosina Kosovosta.

Serbialaiset sosiaalityöntekijät pelkäävät nyt uutta pakolaisaaltoa Kosovosta. Maakunta julistautui helmikuussa itsenäiseksi.

Katulapset kiertelevät päivisin kerjäämässä. Jotkut hankkivat taskurahaa vartioimalla autoja tai pesemällä tuulilaseja. Yöt he viettävät hyljätyissä rakennuksissa, jopa viemäreissä.

YK:n lastenjärjestö Unicefin arvioiden mukaan maailmassa voi olla sata miljoonaa katulasta. Katulapsia on eniten Afrikan, Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän köyhissä maissa.

Myös joissakin entisissä sosialistimaissa, kuten juuri Serbiassa, on suuria ongelmia. Unicefin mukaan noin 300 000 lapsella Serbiassa ei köyhyyden takia ole kunnollista terveydenhoitoa tai koulutusta.

Vaatepakettien sijaan myötäelämistä

Konserteista ja taidenäyttelyistä tunnettu Rexin kulttuurikeskus Belgradissa muuttuu iltapäivisin viideksi tunniksi kenttäkeittiöksi ja ruokasaliksi. Paikallinen avustusjärjestö CIM tarjoaa silloin lapsille ilmaiseksi ruokaa ja terveystarkastuksia.

CIM kertoo hoitaneensa kolmen vuoden aikana yli 300:aa katulasta. Heistä osa on kokenut väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Vaara ajautua prostituution ja huumeiden koukkuun on Belgradissa suuri.

- Tiedämme, että jotkut heistä ovat huumeriippuvaisia. Täällä päihteet ovat kiellettyjä, mutta toivotamme heidätkin tervetulleiksi, koska haluamme heidän tuntevan olonsa turvalliseksi, koordinaattori Mila Muskinja sanoo.

Belgradin kaupungin avustuksella järjestö aikoo avata lähikuukausina vastaanottokeskuksen, joka on aina auki. Aikaisempi yritys epäonnistui turvallisuussyistä.

Järjestö saa vaatteita lahjoituksina. Työntekijät toivovat, että lapsille olisi materiaalisen avun lisäksi tarjolla enemmän myötätuntoa Serbiassa.

- Jokainen pusero on tervetullut, mutta yleinen asennemuutos olisi vielä toivottavampaa, avustustyöntekijä Milica Djordjevic sanoo.

(MTV3-STT-AFP)

Lue myös:

    Uusimmat