Serbian presidentinvaalit käynnistävät Kosovon lähtölaskennan

Serbian sunnuntaiset presidentinvaalit käynnistävät toden teolla lähtölaskennan Kosovon itsenäistymiselle.

Samalla Euroopan unioni toivoo hartaasti, että istuva presidentti, EU-myönteinen Boris Tadic voittaisi vaalit.

Tällöin Kosovon irtautuminen Serbiasta voisi olla hieman sopuisampaa kuin siinä tapauksessa, että voitto menee kansallismieliselle radikaalille Tomislav Nikolicille.

Vaalien ei odoteta ratkeavan vielä ensimmäisellä kierroksella. Toinen kierros järjestetään kaksi viikkoa myöhemmin 3. helmikuuta.

Kansainvälinen yhteisö haluaa odottaa vaalien yli ennen kuin Kosovon itsenäistyminen todella alkaa. Alueen itsenäisyysjulistusta odotetaan varsin pikaisesti vaalien jälkeen.

Osa diplomaateista veikkaa, että julistus tulee jo helmikuussa, osa pitää maaliskuun alkupuolta todennäköisempänä. Mitä kauemmin Kosovon albaanit malttavat odottaa, sitä enemmän EU:lla on aikaa varautua tilanteeseen.

Serbian vaaleista odotetaan tasaista. Nikolicin odotetaan saavan etenkin vanhempien äänestäjien tuen. Hän lupaa pitää kiinni Kosovosta, mutta ilman väkivaltaa.

- Ongelmamme on, että EU ei ymmärrä kuinka paljon Kosovo merkitsee meille, hän sanoi Reutersin haastattelussa.

Nuorten odotetaan tukevan länsimielisempää Tadicia. Paljon riippuu äänestysprosentista.

Tilanteen tasaisuuden vuoksi EU:ssa on ollut jopa painetta allekirjoittaa Serbian ja EU:n yhteistyösopimus ennen vaalien toista kierrosta. Tämä voisi auttaa Tadicia, joka voisi näin osoittaa äänestäjille, että Serbia todella on matkalla kohti EU-jäsenyyttä.

Sopimusta ei ole vahvistettu, koska sotarikoksista syytetty Ratko Mladic on yhä vapaana. Etenkin Hollanti on vastustanut sopimuksen hyväksymistä ennen Mladicin pidätystä.

Kosovon vakaus arvailujen varassa

Kun vaalit ovat ohi, EU:n on määrä hyväksyä virallisesti laaja poliisioperaatio Kosovossa. Sotilaallinen vastuu Kosovosta jää Natolle.

Unioni toivoo, että Kosovo itsenäiseksi julistautuessaan toivottaa EU-operaation tervetulleeksi. Tämän jälkeen mahdollisimman moni EU-maa yrittää tunnustaa Kosovon suurin piirtein yhtä aikaa.

YK:ssa tunnustamisesta ei saada sopua, koska Venäjä tukee Serbiaa ja vastustaa Kosovon itsenäisyyttä.

Tämän jälkeen EU joutuu luottamaan myös onneen. Monet diplomaatit myöntävät, että kukaan ei todella tiedä, millaisia käytännön ongelmia alueella voi ilmetä.

Laajoihin väkivaltaisuuksiin ei toistaiseksi uskota, mutta ongelmia tulee esimerkiksi, jos Kosovon pohjoiset serbialueet kieltäytyvät liittymästä uuteen valtioon.

- Meillä ei ole paperia, jossa kaikki nämä vaihtoehdot olisi ratkaistu, eräs diplomaatti myöntää.

Serbia on luvannut pidättäytyä väkivallasta, mutta ei ole sulkenut pois esimerkiksi Serbian ja Kosovon välisen rajan sulkemista.

(MTV3-STT)