Sepelvaltimotaudista uutta tietoa

Sepelvaltimotautiin sairastumista voidaan tulevaisuudessa ennustaa verisuonten ominaisuuksia mittaamalla.
Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat muun muassa korkea kolesteroli ja verenpaine. Niiden vaikutukset verisuonten seinämän paksuuteen, jäykkyyteen ja verisuonten sisäkalvon toimintaan voidaan havaita vielä oireettomilla ihmisillä.

Tämä käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Jyri Toikan väitöskirjasta Ateroskleroosin esiasteet nuorilla aikuisilla. Toikka tutki 27-44-vuotiaita terveitä miehiä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että miehillä, joiden verenpaine oli lievästi koholla, verisuonen sisäkalvo toimi normaalisti, mutta verisuonten seinämät olivat paksumpia ja jäykempiä kuin niillä, joiden verenpaine oli normaali. Korkean kolesterolin omaavien terveiden miesten endoteeli ei toiminut normaalisti, mutta verisuonten seinämien paksuudessa ei ollut eroja matalakolesterolisten miesten verisuoniin verrattuna.

Toikka tutki myös härskiintyneen eli hapettuneen kolesterolin määrää. Mittauksessa hän käytti Turussa kehitettyä uutta menetelmää. Härskiintynyt kolesteroli on merkittävin tekijä verisuonten seinämien muutoksissa. Tutkimuksen mukaan uusi menetelmä kuvastaa hyvin sepelvaltimotaudin riskitekijöiden kokonaisvaikutusta verisuonten muutoksiin. Menetelmän laajempi soveltaminen vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia.

Verisuonten ominaisuuksia voidaan tuoreen väitöskirjan mukaan mitata ultraääni- ja magneettikuvauslaitteistolla. Nykyään käytössä olevan kliinisillä kokeilla havaitaan kuitenkin vain ahtautumat, jotka jo aiheuttavat oireita. Uusien menetelmien saaminen kliiniseen käyttöön vaatii lisätutkimusta.
(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat