Separatistien vaalit syöksevät Ukrainan yhä syvempään kriisiin

Ukrainan, Venäjän ja separatistien syyskuun alussa Minskissä solmima tulitaukosopimus loi toiveita kriisin rauhanomaisesta ratkaisusta, mutta vaalien järjestäminen Donetskissa ja Luhanskissa uhkaa viimeistäänkin laittaa pisteen myönteiselle kehitykselle.

Muun muassa YK, EU ja Yhdysvallat ovat varoittaneet, että vaalien järjestäminen separatistialueilla rikkoo Minskin sopimusta.  

Venäjällä on asiasta toisenlainen tulkinta, ja ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan maa aikoo "totta kai" tunnustaa vaalien tuloksen.  

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Arkady Moshesin mukaan vaalien järjestäminen osoittaa, että Minskin tulitaukosopimuksella ei ole käytännössä enää mitään merkitystä.  

- Sopimuksen sotilaalliset osat eli tulitauko ja joukkojen vetämiset eivät ole toteutuneet. Nyt myös sopimuksen poliittiset osat ovat purkautumassa, Moshes sanoi STT:lle.

Pakotteet tiukentumassa?

Aleksanteri-instituutin tutkijan Hanna Smithin mukaan vaalien järjestäminen ja vaalituloksen tunnustaminen saattaa johtaa EU:n Venäjää kohtaan asettamien talouspakotteiden tiukentumiseen.

EU-maiden asenteita saattaa tiukentaa se, että Venäjä näyttäisi nyt tukevan separatistialueiden täydellistä irrottautumista Ukrainasta, kun se aiemmin on kannattanut alueiden pysymistä autonomisena osana Ukrainaa.  

Myös Moshesin mukaan vaalituloksen tunnustaminen saattaa johtaa EU:n talouspakotteiden tiukentumiseen, mutta hän suhtautuu perin epäilevästi pakotteiden toimivuuteen.  

- Jos pari ihmistä lisätään viisumikieltolistalle, sillä ei ole Ukrainan kannalta mitään merkitystä. EU-poliitikot voivat toki olla tyytyväisiä, koska he voivat sanoa tehneensä jotain, Moshes sanoo.  

- Jotain melua EU tästä varmasti pitää, mutta se tuskin tekee mitään merkityksellistä.

Ehdokkaat kuin yhdestä puusta

Separatistialueiden vaalijärjestelyjä on jo etukäteen kritisoitu puutteellisiksi. Äänestäjälistat ovat epäselviä, kun sadattuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa alueilla käytyjen taistelujen takia.  

Vaalikampanjointia on vaikeuttanut muun muassa alueiden infrastruktuurille taisteluissa aiheutuneet vahingot, minkä vuoksi joissain paikoin ei esimerkiksi ole ollut sähköä.   

Separatistialueiden tulevaisuuden suhteen ehdokkaat ovat kuin yhdestä puusta, sillä kaikki ehdokkaat kannattavat itsenäistymistä Kiovan vallasta ja tiivistä suhdetta Venäjään.  

Äänestysprosentin nostamiseksi separatistit ovat mahdollistaneet ennakkoäänestämisen internetissä. Samalla äänestysikäraja on laskettu 16 vuoteen. Äänioikeutettuja vaaleissa on tiettävästi noin 3,2 miljoonaa.  

Vaaleihin ei ole tulossa kansainvälisiä tarkkailijoita. Smithin mukaan separatistialueiden vaalit eivät läpäisisi länsimaisia kriteerejä.

- Tuho näillä alueilla on ollut suurta ja alueilla ammutaan yhä edelleen joka päivä. Eihän tällaisessa tilanteessa pysty järjestämään kunnolla minkäänlaisia vaaleja, Smith sanoo.