USA 2006. Ohjaus: Clark Johnson. Käsikirjoitus: George Nolfi – Gerald Petievichin romaanista. Tuotanto: Michael Douglas, Marcy Drogin, Arnon Milchan. Kuvaus: Gabriel Beristain. Leikkaus: Cindy Mollo. Musiikki: Christophe Beck. Pääosissa: Michael Douglas, Kim Basinger, Eva Longoria, Kiefer Sutherland, David Rasche. Kesto: 108 min.
Amerikan presidentti aiotaan salamurhata. Asialla ei kuitenkaan ole al-Qaida vaan uhka kumpuaa omista riveistä: petturi on soluttautunut Salaiseen palveluun. Vaikka veteraaniagentti Pete Garrett (Michael Douglas) ei tiedä katalasta suunnitelmasta mitään, on hänkin eksynyt luvattomille teille. Presidentin vaimo Sarah Ballentine (Kim Basinger) ei ole ainoastaan Peten henkivartioitava vaan myös hänen salarakkaansa.
Totta se on, näyttelijä Michael Douglas on palannut kolmivuotiselta isyyslomaltaan takaisin siihen hommaan, minkä hän parhaiten taitaa: kiellettyihin petipuuhiin. The Sentinel – salaliitto mukailee Douglasin aikaisempien hittielokuvien (mm. Vaarallinen suhde, 1987; Verkossa, 1994) peruskaavaa, joka pyrkii yllättämään tähden ns. housut kintuissa. Lähtökohta on mielenkiintoinen, sillä tekemällä Valkoisen talon emännästä uskottoman se voisi samalla pohtia absoluuttisen vallan hataraa olemusta. Näin pitkälle leffa ei luonnollisestikaan lähde. Elokuvan sanoma on silti se, ettei Amerikan presidentti voi suuren yleisön silmissä koskaan olla aisankannattaja. Skandaaliuutinen puolison muhinoinneista syöksisi ykkösmiehen heti poliittiseen umpikujaan. Salaisuutta on siis varjeltava viimeiseen asti, tietää Garrett. Tarvittaessa jopa oman hengen kustannuksella.
Salamurhajuoni ja uskottomuus kiertyvät toisiinsa, kun agenttien uskollisuutta aletaan testata valheenpaljastimella. Testi osoittaa Garrettin salaavan jotain, minkä hänen esimiehensä tulkitsevat murhaavan petollisuuden merkiksi. Pian mies saa paeta henkensä edestä ja puhdistaa itse oman nimensä. Peräänsä hän saa ex-bestiksensä, agentti David Breckinridgen (Kiefer Sutherland), joka puolestaan pelkää Peten maanneen myös hänen vaimonsa kanssa (!).
Douglasin tuhmien ahdinkojen seuraamisessa on aina ollut oma vissi nautintonsa. Hän on nimittäin hyvä siinä roolissa, vaikkei se monivivahteisuudella juhlikaan. Tähden hivenen yksitotinen, rystyset valkeina -puristava lähestymistapa sopii erinomaisesti The Sentinelin kaltaisiin tusinatrillereihin, joissa sekä käänteet että loppuratkaisun aavistaa kiusallisen nopeasti. Tuima Kiefer Sutherland pärjää kannoilla myös pätevästi, eikä ihme: perinteisestä toimintaelokuvasta löytyy harvemmin tilaa muille kuin kahdelle avainroolissa elvistelevälle alfa-urokselle. Tämän saavat myös elokuvan naiset, Kim Basinger ja Breckinridgen agenttitoveria esittävä Eva Longoria (Täydelliset naiset -tv-sarjasta), katkerasti havaita. Yllätyksetön elokuva ei keksi heille mitään mielekästä tekemistä.
teksti: Outi Heiskanen