Selvitys: Tytöt äidinkielessä poikia parempia

Äidinkielen kirjoittaminen sujuu yhdeksäsluokkalaisilta tytöiltä huomattavasti paremmin kuin pojilta. Poikien kirjoitustaidot kuitenkin vaihtelevat reilusti. Heikkoja kirjoittajia on varsinkin ammatilliseen peruskoulutukseen suuntautuvissa, ilmenee Opetushallituksen tuoreesta arvioinnista.

- Poikien ja tyttöjen välinen ero kirjoitustaidossa on selvästi suurempi kuin lukutaidossa. Tekstityypistä riippumatta erot olivat isoja, sanoo opetusneuvos Hannu-Pekka Lappalainen Opetushallituksesta.

Kaikkiaan yhdeksäsluokkalaiset selvisivät arviointiin kuuluneista äidinkielen kirjoitustehtävistä vain kohtalaisesti. Oppilaiden piti pohtia aihetta useasta näkökulmasta ja harkiten. Monet oppilaat laativat kuitenkin kertomuksen tyylisiä selostuksia tai luettelomaisia kirjoituksia. Teksteissä vilisi mielipiteitä ja pinnallisia yleistyksiä.

Arvioinnissa ilmeni myös, että poikien asenteet äidinkieltä kohtaan olivat tyttöjä kielteisempiä. Tytöistä 61 prosenttia kertoi opiskelleensa mielellään äidinkieltä ja kirjallisuutta. Pojista näin vastasi vain joka neljäs. Tytöistä useampi uskoi myös tarvitsevansa työelämässä äidinkielen ja kirjallisuuden taitoja. Monen pojan mielestä matematiikka on jatko-opintojen ja työn kannalta hyödyllisempää.

Oppilaat kertoivat, että koulussa kirjoitetaan varsinkin kertomuksia, tarinoita ja kaunokirjallisia tekstejä. Arkielämässä vaadittavien kirjoitustaitojen, kuten lomakkeiden, hakemusten tai virallisten kirjeiden laatimisen harjoitteleminen oli harvinaisempaa.

- Se saattaisi motivoida poikia, jos heille sanottaisiin, että tarvitset tätä taitoa oikeasti. Voisi ajatella, että tehtävien suuntaamista mietittäisiin enemmän, Lappalainen arvelee.

Arvosanaksi tyydyttävä

Yleisarvosanaksi äidinkielen ja kirjallisuuden osaamisesta yhdeksäsluokkalaisille annettiin tyydyttävä. Hyviin, kiitettäviin tai erinomaisiin tuloksiin ylsi noin kolmannes oppilaista. Heikkoja suorituksia oli noin joka kymmenennellä.

Lukioon menevät oppilaat hallitsivat äidinkielen paremmin kuin ammatilliseen opintoihin suuntaavat. Osaamisessa ei kuitenkaan ollut suuria eroja eri puolilla Suomea.

Opetushallituksen mielestä huolestuttavaa on, että oppilaiden todistuksiinsa saamat arvosanat kertovat erilaisesta perustietojen ja taitojen tasosta kouluissa. Joka neljännessä koulussa todistusten arvosanat olivat keskimäärin yhden numeron korkeampia kuin vertailukouluissa samantasoisille oppilaille annetut numerot.

Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2003 äidinkielen ja kirjallisuuden tuloksia perusopetuksen 9. luokalla. Tutkimukseen osallistui 4579 oppilasta kaikkiaan 101 suomenkielisessä koulussa.

(MTV3-STT)