Fyysisellä aktiivisuudella on paljon hyviä terveysvaikutuksia, mutta tuoreen selvityksen mukaan liikunta ei välttämättä auta aivoja pysymään virkeinä.
Liikunta edistää sydämen terveyttä, vähentää diabeteksen riskiä, alentaa verenpainetta ja auttaa pitämään painon normaalina. Tuoreen selvityksen mukaan ei kuitenkaan tule liikaa luottaa siihen, että liikkuminen pitäisi aivotkin virkeinä.
The Journal of the American Medical Association -lehdessä julkaistussa selvityksessä tohtori Kaycee Sink ja hänen kollegansa tulivat yllättävääkin tulokseen: liikunta ei auttaisikaan ikäihmisiä pitämään aivonsa virkeinä ja toimivina.
Edellisissä tutkimuksissa on havaittu, että fyysisesti aktiivisilla henkiset ominaisuudet heikkenivät vähemmän ajan myötä. Tulosta tukee myös teorian taso, sillä fyysinen aktiivisuus vilkastuttaa verenkiertoa, joka tuo aivojen hermosoluille ravinteita ja auttaa samalla niiden normaalia toimintaa.
Ei merkittävää vaikutusta
Sink ja hänen ryhmänsä selvitykseen osallistui 1635 vähän liikkuvaa 70–89-vuotiasta vanhusta. Selvisi, että suurella osalla liikunta ei tuonutkaan kaikkia niitä hyötyjä, mitä he olettivat. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen noudatti kävelykunto-ohjelmaa ja toinen osallistui hyvinvointikoulutukseen, joka oli vuorovaikutuksellista, mutta sisälsi vain vähän fyysistä aktiivisuutta.
Kahden vuoden kuluttua koehenkilöiden kognitiiviset taidot olivat suunnilleen samalla tasolla riippumatta siitä, kumpaan ryhmään he olivat kuuluneet. Tulokset eivät muuttuneet, vaikka tutkijat lisäsivät koejärjestelyihin muita tekijöitä, jotka voisivat lisätä kognitiivisia kykyjä.
