Toimituksemme meni Warriors Rugby Clubin naisten avoimiin treeneihin kokeilemaan, onko rugby oikeasti pelottava laji.
Testaaja: Nainen, 28
Tausta: Vihaa hikijumppaa, mutta rakastaa hauskoja lajeja, kuten ilmajoogaa ja laskettelua.
Kokemus:
"En tiennyt rugbysta lajina yhtään mitään saapuessani kentän laidalle: ainoastaan sen, että pelissä otetaan rajusti yhteen ja veri roiskuu. Pallonheittotaitoni ovat onnettomat ja kavahdan painimista, joten tunnustan, että jännitti.
Koska laji on niin vieras, alun harjoitukset menivät ensin yli hilseen. Juoksimme ja heittelimme palloa toisillemme, minä tosin lähinnä viskoin sitä minne sattui. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä joukkueessa oli todellista tekemisen riemua. Lihaskunto-osuus oli mieleeni: mikäpä oli punnertaessa aurinkoisella ruohokentällä, aina se salin päihittää!
Hauskoin, jännittävin ja rajuin osa treenejä olivat taklausharjoitukset, joissa harjoiteltiin kaatumaan ja kaatamaan toisia. Kontaktinotto ja tahallaan kaatuminen tuntuivat aluksi pelottavilta: enhän minä nyt voi mennä tuntematonta naista taklaamaan nurmikkoon.
Kyykkyasennot olivat todella tehokasta reisitreeniä, mutta tosissaan tehdessä sääret olisivat kyllä mustelmilla alta aikayksikön. Voitin kuitenkin alun pelon ja epävarmuuden, ja lopulta oli jo hauskaa taklata pehmusteita päin. Sen sijaan kunnon kaatumiset jätin suosiolla tekemättä.
