Selkokielisille lehdille tarvetta

Lueskelua kadulla

Helpon kielen tarve on ilmeinen kaikkialla. Euroopassa julkaistaan noin kymmentä selkokielistä lehteä. Britannian hallitus teetti kaksi vuotta sitten tutkimuksen, josta ilmeni, että 20 prosenttia aikuisista ei kykene lukemaan tai ymmärtämään normaalikielistä päivälehteä. Plain English Campaign on riippumaton järjestö, joka on onnistunut taivuttelemaan lukuisia ihmisten kanssa asioivia järjestöjä välittämään tietonsa selkeällä ja helpolla englannilla.

Plain English Campaign -järjestön perusti 1979 Chrissie Maher, joka oppi itse lukemaan vasta teini-ikäisenä. Maher perusti myös maan ensimmäisen aikuisille tarkoitetun selkokielisen sanomalehden. Plain English Campaign edistää selkeän englannin kielen käyttämistä jakamalla palkintoja, isännöimällä kansainvälisiä konferensseja ja rahoittamalla alan tutkimusta.

Selkokieliset lehdet apuna myös kouluissa

Selkokieliset julkaisut on tarkoitettu niille, joiden on syystä tai toisesta vaikea ymmärtää normaalia tekstiä. Puolet ruotsinkielisen LL-Bladetin noin 2000 kappaleen painoksesta menee ruotsinkielisiin kouluihin opetuksen tueksi. Ja monet suomenkieliset koulut käyttävät lehteä ruotsin kielen opetuksessaan. Selkokieli ei ole pelkkää selkeää yleiskieltä, vaan aivan oma kielensä, jossa vältetään muun muassa pitkiä ja vaikeita sanoja, ammattitermejä, uudissanoja.

Esimerkiksi uuden perustuslain sisältöä selittävä esite Valta kuuluu kansalle eroaa selkeästi joka kotiin lähetetystä perustuslakiesitteestä.
-Selkoesitteen tukena on ensinnäkin kuvia. Osa asioista on selvitetty pitemmin ja perusteellisemmin kuin normaalikielisessä versiossa. Asioiden käsittelyjärjestyskin on erilainen, selkolehtiä kustantavan Selkokeskuksen johtaja Hannu Virtanen erittelee.

Maaliskuussa toimintansa aloittanut Selkokeskus tekee yhteistyötä eri ministeriöiden ja virastojen kanssa. Työstettävinä ovat muun muassa palo- ja liikenneturvallisuuteen liittyvät hankkeet, joissa yhteistyökumppaneina ovat sisäministeriö ja Liikenneturva.
(STT)