Seksityöntekijän arki ei ole samppanjaa ja verkkosukkia

– Todellisuus on kaikkea muuta kuin samppanjan juontia verkkosukat jalassa, mutta en myöskään ole koskaan kokenut väkivaltaa enkä tee tätä työtä kenenkään pakottamana, sanoo alalla lähes 15 vuotta työskennellyt suomalainen ”Milla”. 

Hän kertoo myyvänsä seksipalveluita, muttei perinteisessä mielessä vaan toimii dominana. 

Arviolta noin kolmasosa Suomessa työskentelevistä seksiä myyvistä henkilöistä on suomalaisia. Seksityöntekijöiden määrästä Suomessa on myös vaikea esittää muuta kuin arvioita. Vuosittain useampi tuhat ihmistä myy seksiä, osa on maassa vain jonkin aikaa, osa taas myy seksiä vähemmän säännöllisesti. 

”Miehethän pelkää minua”

Millan mukaan hän ei pelkää työssään. Asiakkaat tulevat hänen luokseen alistumaan, osa kokeilunhalusta, osa siksi ettei kotona uskalla kertoa toiveistaan.

– Eivät minua monet itsekään seksialalla työskentelevät miellä ”oikeaksi” seksin myyjäksi, kun en myy penetraatioseksiä. Mutta kyllä minä seksipalveluita myyn.

Milla kartoittaa asiakkaiden toiveita aina etukäteen kyselyllä. Tämä ja riittävän korkea hintataso ovat hänen mielestään parhaat takeet omalle turvallisuudelle.

– Olen työroolissani se hallitseva osapuoli, joten miehet ehkä haluavatkin hieman pelätä minua. En ole kokenut väkivallan uhkaa kertaakaan.

– Teen tätä työtä, koska itse haluan. Olen yrittäjä siinä missä kuka tahansa yrittäjä. Maksan verot ja maksut, kannan yrittäjän riskin ja toisaalta saan vapauden tehdä työtä itsenäisesti. Tienaan tarpeeksi. Välillä asiakkaita on enemmän, välillä vähemmän.

”Olen aina ollut kiinnostunut seksuaalisuudesta”

Milla ja ”Eeva”, joka myy myös yhdyntää, kertovat molemmat, että yksi syy alalle päätymiseen on kiinnostus seksuaalisuuteen.

– Olen aina ollut hyvin seksuaalinen ihminen, kiinnostunut seksuaalisuudesta ja sen monimuotoisuudesta. Olen ollut aina, ja olen vielä enemmän nykyään, sinut oman seksuaalisuuteni kanssa. Työ seksin parissa oli siis minulle myös luonnollinen valinta, sanoo Eeva.

Myös hän kertoo nauttivansa työn vapaudesta.

– Itselleni ei ole sopinut rutiinityö, jota tehdään esimerkiksi. 8-16. Olin sellaisessa nuorempana, mutta kaipasin enemmän vapautta. Olen siis aika onnellisessa asemassa, kun saan valita työ- ja vapaa-ajat itse. 

Alalla kaksikymmentä vuotta työskennellyt Eeva kertoo, että työ on muuttunut. Kilpailu on kiristynyt, kun alalle on tullut lisää ulkomaisia tekijöitä. Työ on myös muuttunut monipuolisemmaksi, vaikka perusseksi onkin edelleen suosituinta.

Eevan mukaan seksityötä ei kuitenkaan Suomessa mielletä virallisesti ammatiksi ja siksi hän suhtautuu verojen maksamiseen seksityöstä kriittisesti.

– Ei ole mielekästä maksaa veroja kun ei ole samoja oikeuksia kuin muiden alojen yrittäjillä.

Eevan mukaan seksityöhön liittyy myös ”leimoja” ja siksi sen tekemistä ei tee mieli kuuluttaa julkisesti.

– Aloitin urani erään ystävättären kanssa, ja olen sen jälkeenkin tehnyt joidenkin naisten kanssa yhteiskeikkoja. Useista on tullut jopa hyviä ystäviä. Joskus tapaamme  muutamien tuntemieni  kollegojen kesken porukalla ja meillä on oikein antoisaa yhdessä, kun saa vapaasti olla oma itsensä, eikä tarvitse pelätä tuomitsevia katseita tai sanoja ammatinvalinnasta. 

– Miksi kaksi aikuista ihmistä ei voi päättää, minkälaiset ehdot he keskenään sopivat seksin harrastamisesta. Olisi jo aika murtaa käsitys, että ostettu seksi olisi jotain rumaa, likaista ja syntistä. Se, että siitä maksetaan, ei käytännössä tee siitä mitenkään rumempaa, vain helpompaa, sanoo Eeva.