"Se ei ole vastaajien syy, vaan systeemin syy" - näin virkamiehet vastaavat Eerika-syytteisiin

Helsingin käräjäoikeudessa on tänään kuultu virkamiesten vastaukset Vilja Eerika -tapausta koskevassa virkarikosoikeudenkäynnissä.

Yhtätoista lastensuojelun ja terveydenhuollon työntekijää syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjä katsoo, että 8-vuotiaana murhatun Vilja Eerikan kuolema olisi voitu estää, jos viranomaiset olisivat toimineet ari tavalla.

Kaikki syytetyt, yhtä lukuunottamatta, kiistävät syytteet ehdottomasti. Näin he perustelevat kiistämistään.

1) Vilja Eerikan ensimmäinen vastuussa ollut sosiaalityöntekijä

Nainen kiistää syytteen. Syytetty toimi Eerikan omana sosiaalityöntekijänä vuoteen 2010 asti.

Syyttäja muun muassa katsoo, että työntekijän olisi pitänyt tehdä Eerikasta lastensuojelutarpeen selvitys, jotta lapsen kotiolot olisivat selvinneet paremmin.

Työntekijä toteaa muun muassa, että lastensuojelun tarpeen selvitys tehdään vain lastensuojelun uusille asiakkaille, ja Vilja Eerika oli ollut asiakkaana koko elämänsä ajan. 

Lisäksi hän kiistää, etteikö olisi ottanut tarpeeksi selvää Vilja Eerikan isän ja äitipuolen taustoista.

Joissain yksityiskohdissa hän myöntää olleensa huolimaton, mutta kyseiset laiminlyönnit olivat hänen mukaansa erittäin vähäisiä, eivätkä vaikuttaneet Eerikan etuun millään tavalla.

2) Vilja Eerikan toinen vastuussa ollut sosiaalityöntekijä 

Nainen kiistää syytteen tahallisena, mutta sen ratkaisemisen, oliko kyse tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, naisen puolustus jättää oikeuden harkittavaksi.

Naisen mukaan hän on toiminut, siten kuin häneltä on edellytetty. Naisen puolustus kritisoi syyttäjän syytettä ylimalkaiseksi ja korosti, että jokainen syytekohta tulee arvioida kukin erillisenä epäiltynä laiminlyöntinä ja arvioida erikseen, ylittyykö kunkin kohdalla rangaistuskynnys.

Puolustuksen mukaan syyttäjä vaatii rangaistusta jonkin harkinnanvaraisen toimenpiteen tekemättä jättämisestä, missä ei sen mielestä ole mitään järkeä. Esimerkiksi syyttäjän mainitsema yhteistyöpalaverin pitäminen on mahdollisuus, ei lain velvoittama toimenpide.

Lisäksi työntekijä korosti, että tapaamisissa Vilja Eerika oli puhumaton ja hiljainen. Siksi hän ajatteli, että tyttö puhui muille viranomaisille esimerkiksi koulussa vapautuneemmin.

3) Sosiaalityöntekijöiden esimies

Mies kiistää syytteen. Hänkin korosti sitä, että jokainen osateko on arvioitava erikseen, eikä kokonaisuutena. 

Lisäksi hän kiinnitti huomiota siihen, että syyttäjän vaatimus lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi oli väärä, koska sellainen tehdään vain uusille asiakkaille.

Lisäksi miehen puolustus korosti, että lastensuojelun järjestelmä on erittäin kankea, mutta että "se ei ole vastaajien syy, vaan systeemin syy".

Puolustus summasi, että kaiken kaikkiaan jutussa ei ole kyse virkatehtävien laiminlyönnistä, vaan harkintavallasta ja harkinnasta. Puolustuksen mielestä harkinnan käyttäminen ei ole rikos.

4) Päivystävä sosiaalityöntekijä

Mies kiistää syytteen. Hän otti vastaan päivystäjänä yhden puhelun, joka koski Eerikan vammoja. Eeriakan poskessa oli tuolloin mustelma, jonka hän oli kertonut syntyneen sählypallosta.

- Joskus syyte on aika pienestä kiinni, tällä kertaa kyse on siitä, että hän sattui vastaamaan puhelimeen.

Miehen mukaan hän oli toiminut täysin lain velvotteiden mukaan. Hänen velvollisuutensa oli ottaa yhteyttä tytön omaan sosiaalityöntekijään tai hänen esimieheensä, mutta he olivat lomalla. Siksi hän vei asian työryhmän käsiteltäväksi, kuten laissa mainitaan.

Hänen mukaansa työryhmä päätti, ettei soitto antanut aihetta toimiin. Hän kiisti syyttäjän päätelmän siitä, että päätöksen olisi tehnyt päivystäjä itse. 

5) Kouluterveydenhoitaja

Nainen kiistää syytteen. Terveydenhoitaja tapasi Eerikan kaksi kertaa vuonna 2011 ja toinen kerroista oli niin sanottu koulutulokkaan tarkastus. Silloin lapsella oli ollut poskessa mustelma, jonka isä ja Eerika selittivät tulleen jalkapallosta. Terveydenhoitajan mukaan hänellä ei ollut syytä epäillä selitystä. Tietoihin oli kirjattu muun muassa, että Eerika oli sosiaalinen ja mukava.

Toisen kerran terveydenhoitaja tapasi Vilja Eerikan pari viikkoa myöhemmin, kun opettaja toi tytön vastaanotolle isomman mustelman takia. Terveydenhoitaja soitti Eerikan isälle, joka hänen mielikuvansa mukaan vastasi asiallisesti kysymyksiin ja keskusteli muistakin asioista avoimesti.

Terveydenhoitaja korosti, ettei hän osannut epäillä vammojen johtuvan esimerkiksi pahoinpitelystä, koska hänellä ei ollut mitään tietoja Eerikaan kohdistuneista lastensuojelutoimenpiteistä, eikä hänellä ollut mitään pääsyä lastensuojelurekistereihin.

6) Koululääkäri

Nainen kiistää syytteen. Puolustuksen mukaan hän on toiminut koululääkärinä huolellisesti. Hän korostaa, ettei tavannut Eerikaa kuin muutamia kertoja.

Puolustus kummeksuu, miten syyttäjä voi vedota siihen, että lääkärin näkemiä vammoja oli selitetty eri foorumeilla eri tavalla. Puolustuksen mukaan lääkärillä ei ole ollut muista selityksiä mitään tietoa.

Lääkärin mukaan hän on ollut sen tiedon varassa, mitä kouluterveydenhoitaja on hänelle antanut esimerkiksi Eerikan hiusten ohentumisesta. Hän ei itse voinut arvioida, millä tavoin hiukset olivat mahdollisesti ohenneet, koska hän ei ollut tavannut tyttöä aiemmin.

Hänen mukaansa Eerikalla ei kuitenkaan ollut päässään pälvikaljuja, jotka olisivat voineet kertoa tukistamisesta. Lisäksi tytöltä oli kysytty suoraan tukistamisesta ja hän oli kieltänyt sen suoraan.

Lääkäri myös korosti, että ohenemista oli tutkittu myös erikoissairaanhoidossa. Hän myös sanoi, ettei voinut tietää Eerikan lastensuojelutaustasta, koska häntä ei ollut kutsuttu esimerkiksi oppilashuoltokokoukseen.

7) Terveyskeskuksen terveydenhoitaja

Nainen kiistää syytteen. Syytetty tapasi Vilja Eerikan yhden kerran avoterveydenhuollossa. Terveydenhoitajan tehtävä oli valmistella tyttö lääkärin tapaamiseen. Vilja Eerika oli menossa tapaamaan lääkäriä, koska isän mukaan tytölle piti saada lähete psykiatrisiin tutkimuksiin.

Terveydenhoitajan mukaan hän oli tutkinut tytön huolellisesti ja huomasi Eerikalla olleet mustelma- ja raapimisvammat. Mukana ollut isä kertoi, että vammat olivat syntyneet Eerikan raivokohtausten lomassa.

Terveydenhoitajan mukaan tapaamisessa ei tullut ilmi seikkoja, että joku kohtelisi tyttöä kaltoin. Tyttö ei myöskään itse tuonut esiin, että jäljet olisivat ulkopuolisen tekemiä.

Puolustuksen mukaan syytteelle ei ole mitään perustetta, sillä Vilja Eerikaa hoitivat useat muut terveydenhuollon ammattilaiset, joilla oli pidempi hoitosuhde Eerikaan. He eivät kuitenkaan ole nyt syytteessä.

8) Terveyskeskuksen lääkäri

Nainen kiistää syytteen. Tutkimus kesti vartin, sillä edellisessä kohdassa mainittu terveydenhoitaja oli valmistellut tytön lääkärin tapaamista ja terveydenhoitaja oli kertonut tärkeimmät asiat tytön tilanteesta.

Tapaaminen keskittyi lapsen psyykkisiin ongelmiin ja lapsen isä antoi uskottavan selityksen vammoille. Puolustus korostaa, että isää on yleisesti pidetty yhteistyökykyisenä ja hän on tullut kaikkien kanssa erinomaisesti toimeen. 

Lääkärin mukaan vastuu lapsen hyvinvoinnista siirtyy lastensuojeluhenkilökunnalle lastensuojeluilmoituksen jälkeen, eikä hänen mukaansa voida olettaa, että kaikki terveydenhuoltoalan ammattilaiset tekisivät erikseen lastensuojeluilmoituksia.

9) Sairaalan erikoistuva lääkäri

Nainen kiistää syytteen. Vaikka Vilja Eerika ja isä tulivat vastaanotolle väitettyjen raivokohtausten takia, hän teki myös somaattisen tarkastuksen. Hänen mukaansa mihinkään toimenpiteisiin ei ollut syytä, sillä kaikki vammat olivat sopusoinnussa sen kanssa, mitä isä kertoi vastaanotolla.

10) Lastenpsykiatri

Nainen kiistää syytteen. Vilja Eerika vieraili Husin lastenpsykiatrin vastaanotolla, koska Eerikan isä oli huolissaan tytön raivokohtauksista.

Syyttäjän mukaan lääkärin olisi pitänyt ottaa Eerika päivystyksenä sairaalahoitoon fyysisten vammojen takia, vaikka vakavia psykiatrisia ongelmia ei löytynytkään.

Lääkärin mukaan hänellä ei kuitenkaan ollut mitään edellytyksiä ottaa Eerikaa hoitoon, koska lapsi voidaan ottaa sairaalaan sisään vain psykiatristen seikkojen perusteella. Hänen olisi pitänyt olla esimerkiksi itsetuhoinen tai psykoottinen.

11) Lastenpsykiatrian osastolääkäri

Nainen kiistää syytteen. Hän on samaa mieltä kuin aiemmin mainittu lastenpsykiatri: lasta ei voitu ottaa sairaalahoitoon, koska tämä ei ollut psykoottinen tai itsetuhoinen.

Hän ihmettelee myös, miksi hän on syytteessä, sillä hän oli monijäsenisen akuuttityöryhmän yksi jäsenistä. Muut eivät syytettä saaneet. 

Lue myös:

    Uusimmat