Sateet vauhdittaneet metsän kasvua

Puiden pituuskasvu on nyt loppunut, mutta niiden paksuuskasvu jatkuu vielä parin viikon ajan.

Aamun Huomenta Suomessa vieraillut professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitokselta sanoo, että koska kasvukausi on yhä käynnissä, kokonaiskasvua ei pystytä vielä ennustamaan.

- Täytyy sanoa, että 2000-luvun alussa metsät ovat kasvaneet erittäin hyvin, suorastaan poikkeuksellisen hyvin. Tämä on tietysti säiden ansiota, mutta ilmastonmuutoksesta tämä ei johdu.

Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan Suomessa on ollut lämpimiä jaksoja sekä tuhansia vuosia sitten että myös 1930-luvulla.

- Mitään varsinaista ilmastonmuutoksen vaikutusta ei näy metsien kasvussa. Jos kuitenkin ilmasto muuttuu, kuivat ja lämpimät ilmat voivat olla kohtalokkaita etelässä esimerkiksi kuuselle, Mielikäinen sanoo.

Suomen metsien kokonaiskasvu on noin kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Pääsyitä kasvuun ovat muun muassa metsien hoito ja soiden ojitus.

- Viisi miljoonaa hehtaaria Suomen metsiä on ojitettu, ja siitä on tullut paljon lisää kasvua. Nykymetsät ovat lisäksi nuoria ja tiheitä.

Mielikäinen uskoo, että Suomen metsät kasvavat jatkossakin hyvin, jos metsänhoito säilyy nykyisellä tasolla. Tällä hetkellä ojat ovat kuitenkin menossa hiljalleen tukkoon ja metsät ovat pusikoitumassa.

- Jos näitä asioita ei hoideta, kasvu voi myös kääntyä laskuun, ja ainakin tukkipuun käyttö voi heikentyä.

Valtaosa kotimaan metsäteollisuuden puuntarpeesta tulee Suomesta. Mielikäisen mukaan metsäteollisuus voisi hyödyntää Suomen metsiä juuri sen verran kuin Venäjältä tällä hetkellä tulee, eli hakkuuta voitaisiin periaatteessa lisätä noin 15-20 miljoonaa kuutiometriä välittömästi.

- Tässä on kuitenkin kaksi ongelmaa. Ensinnäkin koivua ei Suomessa kasva tarpeeksi. Lisäksi jos puutullit astuvat voimaan, 15 miljoonan kuution lisähakkuut vaativat vuosien pehmittelyn ja neuvontaoperaation metsänomistajien kanssa.

Mielikäinen ei usko siihen, että jälkikäteen tapahtuva metsänomistajien pakottaminen myymään johtaisi onnistumiseen.

- Metsänomistajat muistavat, kuinka ennätyksellisen korkealla puun hinta oli viime vuonna. Metsänomistajia kaivertaa myös se, että Venäjän kuitupuusta on maksettu jopa kaksinkertaista hintaa kuin mitä Suomessa maksetaan, Mielikäinen kertaa syitä metsänomistajien myyntinihkeyteen.

Professori Mielikäinen ehdottaa ratkaisuksi sitä, tulevaisuuden tukiin voisi liittää ehtoja metsänhoitoon tai puun myymiseen liittyen.