Satakunnassa ja Pirkanmaalla todettu jänisruttoa

Satakunnan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueelta on löytynyt jänisruttotapauksia. Jänisrutto eli tularemia on jänisten ja jyrsijöiden tauti, joka voi tarttua myös ihmiseen.

Viime viikkoina useilla kymmenillä henkilöillä Satakunnassa ja Pirkanmaalla on todettu jänisruttoon sopiva taudinkuva. Toistaiseksi kymmenkunta tapausta on varmistunut jänisrutoksi vasta-ainetestin perusteella.

Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama tauti tarttuu ihmiseen pääasiassa jyrsijöistä tai esimerkiksi hyttysen piston välityksellä. Tartunnan voi saada myös heinien tai maan käsittelyn yhteydessä. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen.

Tartunnan välttämiseksi jänisten ja jyrsijöiden käsittelyn yhteydessä on syytä käyttää käsineitä. Myös hyttysten pistoilta kannattaa suojautua.

Jänisruttodiagnoosi varmistetaan vasta-ainetesteillä. Vasta-aineet kehittyvät 2-3 viikon kuluttua tartunnan oireiden alusta.

Taudinkuva vaihtelee

Jänisruton taudinkuva on vaihteleva. Oireet alkavat 3-5 vuorokauden kuluttua esimerkiksi hyttysen pistosta. Pistoskohtaan ilmestyy nysty, joka muuttuu 2-4 vuorokauden kuluessa haavaumaksi. Pistoskohdan lähellä olevat imusolmukkeet suurenevat ja märkivät, ja potilaalle nousee kuumetta.

Jänisrutto voi ilmetä myös nielun alueen tulehduksena, pelkkänä kuumetautina, keuhkokuumeena tai harvoin aivokalvontulehduksena.

Henkilöiden, joilla on jänisruttoon sopivia oireita ja jotka ovat oleskelleet epidemia-alueella, tulisi hakeutua lääkärin hoitoon. Hoitamattomana tauti voi pitkittyä. Jänisruttoa hoidetaan antibiooteilla.

Vuosittain jänisruttoa diagnosoidaan kymmeniä tai jopa satoja tapauksia. Vuonna 2000 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 926 tapausta, suurin osa Länsi-Suomen ja Oulun läänistä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat