Sarkozy-show valtaa EU:n

Euroopan unioni siirtyy ylihuomenna puoleksi vuodeksi Nicolas Sarkozyn aikaan, kun Ranskasta tulee uusi puheenjohtajamaa. Räiskyvän presidentin otteita odotetaan Brysselissä osittain pelonsekaisella jännityksellä, sillä Sarkozy on tunnettu hyvin äkkipikaisesta tyylistään.

Sarkozyn piti alun perin ajaa EU:ssa omaa kunnianhimoista asialistaansa, johon kuului etenkin unionin puolustusyhteistyön syventäminen. Lissabonin sopimuksen kaaduttua Irlannin kansanäänestyksessä Ranska joutuu kuitenkin keskittymään odottamattoman pattitilanteen selvittelyyn. Sopimus ei tule voimaan ilman kaikkia jäsenmaita.

Etukäteen on epävarmaa, kuinka suorasukainen Sarkozy selviää tarkkaa diplomatiaa vaativasta tehtävästä.

Viime viikon huippukokouksessa Sarkozy ehti jo esimerkiksi ilmoittaa omatoimisesti, ettei EU laajene ilman uutta sopimusta, vaikka kaikki muut jäsenmaat eivät suinkaan olleet yhtä varmoja asiasta. Hän myös lähti pitämään kaikessa rauhassa omaa lehdistötilaisuuttaan muiden johtajien istuessa vielä kokoussalissa.

Nizzasta Lissaboniin

Ironista kyllä, sopimussotku osuu Ranskaa monin tavoin omaan nilkkaan. EU alkoi laatia epäonnistunutta perustuslakia sen jälkeen, kun Ranska edellisellä puheenjohtajakaudellaan oli kasannut nykyisen Nizzan sopimuksen.

Monen yön valvomisen päätteeksi hyväksyttyä tekstiä pidettiin tuoreeltaan epäonnistuneena, ja yksinkertaisempaa sopimusta laatimaan perustettiin tulevaisuuskonventti. Sitä johti Ranskan entinen presidentti Valery Giscard d'Estaing, joka halusi kutsua uutta tekstiä mahtipontisesti perustuslaiksi. Monet kansalaiset suhtautuivat hankkeeseen siten jo pelkän nimen vuoksi epäillen.

Kun perustuslaki lopulta saatiin valmiiksi, kaatoi juuri Ranska sen kansanäänestyksessä. Lissabonin sopimus neuvoteltiin lopulta tekstin raunioille.

Kotona ongelmia

Sarkozyn tehtävää EU:n peräsimessä ei helpota, että häntä vaivaa suuri joukko kotimaisiakin ongelmia. Uusien tilastojen mukaan ranskalaisten luottamus taloustilanteeseen on alimmillaan yli 20 vuoteen, ja etenkin korkea bensiinin hinta on herättänyt runsaasti protesteja.

Presidenttiä vastaan ovat viime aikoina osoittaneet mieltään myös muun muassa opiskelijat ja julkisen sektorin työntekijät. Siten presidentin energiaa tarvitaan myös kotimaassa, ei pelkästään EU-areenoilla.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat