Sarkozy puolustaa ensimmäisen maailmansodan karkureita

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy puolusti tilaisuudessa niitä, jotka eivät kestäneet ensimmäisen maailmansodan mielettömyyttä. Sodan aikana teloitettiin yli 600 ranskalaissotilasta. He olivat kieltäytyneet noudattamasta käskyjä tai yrittäneet karata rintamalta.

Sarkozy puhui ensimmäisen maailmansodan päättymisen vuosipäivän juhlallisuuksissa.

- Näiltä miehiltä vaadittiin liikaa - heidät oli jätetty oman onnensa nojaan. Komentajat tekivät virheitä, ja sotilaita määrättiin teurastettavaksi, Sarkozy totesi lähellä Verdunia Koillis-Ranskassa, jossa käytiin sodan verisimpiä taisteluita.

Vuosien 1914-1918 sodan päättymisen vuosipävää olivat Sarkozyn lisäksi juhlistamassa Walesin prinssi Charles ja Saksan liittoneuvoston puhemies Peter Müller.

Ranskaan oli odotettu tiettävästi myös liittokansleri Angela Merkeliä. Brittiläisen Daily Telegraph -lehden mukaan Merkel oli perunut tulonsa viime hetkellä, koska Sarkozy oli siirtänyt juhlallisuudet Pariisista Verduniin. Merkel kiirehti puolestaan Varsovaan vastaanottamaan Puolan 90. itsenäisyyspäivää.

- Hän on närkästynyt Verdunin symboliikan takia. Juhlallisuudet on järjestetty vuosikymmenien ajan Pariisissa, muistutti Verdunin tapahtuman järjestelyihin osallistunut virkamies nimettömänä.

Ranskassa kiistellään joukkoarmahduksesta

Saksalaiset hyökkäsivät Verdunissa vain noin kymmenen kilometrin levyisellä alueella vuonna 1916. Tavoitteena oli ennen kaikkea aiheuttaa viholliselle mahdollisimman suuret miestappiot. Verenvuodatus kesti useita kuukausia ja vaati satojentuhansien sotilaiden hengen.

- Totaalinen sota ei anna armoa. Nyt 90 vuotta sodan päättymisen jälkeen voidaan sanoa, ettei monilla teloitetuista ollut syytä häpeään. He eivät olleet pelkureita vaan joutuivat kestävyytensä äärirajoille, Sarkozy korosti.

Sarkozy ei luvannut heille kuitenkaan armahdusta, jollaiseen päädyttiin Britanniassa vuonna 2006. Britannian hallitus armahti postuumisti yli 300 ensimmäisessä maailmansodassa teloitettua sotilasta.

Myös Ranska armahti kymmeniä teloitettuja 1930-luvulla, mutta joukkoarmahduksesta ei ole syntynyt sopua. Edellinen aloite kaatui vuonna 1998 silloisen presidentin Jacques Chiracin vastustukseen.

(MTV3-STT-Reuters-DPA)