Mainos

Saraviita: Tietojen salaaminen ei ole ministeririkos

Valtiosääntöoikeuden asiantuntija, professori Ilkka Saraviita arvioi, ettei virheellisten tietojen antaminen eduskunnalle tai tietojen salaaminen siltä täyttäisi ministeririkoksen tuntomerkkejä.

Hänen mukaansa pääministeri Paavo Lipponen on näin erilaisessa asemassa kuin entinen ministeri Arja Alho, jonka asettamista syytteeseen pohdittiin eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Lipposen yhteydessä on puhuttu vain pääministerin ilmoituksen todenperäisyydestä, ei siitä, että hän olisi syyllistynyt suosintaan entisen pankinjohtajan Ulf Sundqvistin vahingonkorvausmenettelyn yhteydessä.

Alhoa koskevan muistutuksen allekirjoittaneet kansanedustajat epäilivät häntä juuri puoluetoverin suosimisesta, joka olisi ollut selkeästi lainvastaista, korostaa Saraviita.
-Jos olisi voitu osoittaa, että Alho syystä tai toisesta halusi suosia puoluetoveriaan, siinä olisi ministerisyytteen paikka ollutkin, hän toteaa.

Ministeri saa tehdä enemmän kuin virkamies

Eduskunta hylkäsi viime kuussa Alhoa vastaan tehdyn muistutuksen. Alhon toiminnan ei katsottu rikkoneen ministerivastuulakia, jonka perusteella voidaan syyttää vain tahallisista ja hyvin törkeistä teoista.

Saraviita muistuttaakin, että ministeri voi tehdä rankaisematta paljon sellaista, mitä tavallinen virkamies ei voi tehdä. Jos Lipposen tapausta alettaisiin selvittää, käsillä olisi Saraviidan mukaan ennakkotapaus. Perustuslakivaliokunnan aiempien ratkaisujen perusteella hän kuitenkin katsoo, että mahdollinen virheellisten tai puutteellisten tietojen antaminen ei antaisi aihetta syytteeseen. Hän viittaa etenkin entisen ulkoministerin Paavo Väyrysen tapaukseen, jossa tämä neuvotteli vieraan valtion edustajan kanssa Suomen sisäisistä asioista.

"Perustuslakivaliokunnan moitteet arveluttavia"

Väyrynen selvisi ilman syytettä, mutta perustuslakivaliokunta moitti hänen toimintaansa sopimattomaksi. Myös Alho sai valiokunnalta ankarat moitteet siitä, että Sundqvist oli saanut erityiskohtelun vahingonkorvausasiassa. Saraviitaa moitteiden jakeleminen kuitenkin oudoksuttaa.
-On aika arveluttavaa, että perustuslakivaliokunta on ryhtynyt tällaiseksi sähköpaimeneksi, hän sanoo.
-Sillä ei oikeastaan lain mukaan tällaista oikeutta ole, mutta se otti sen Väyrysen tapauksessa ja sovelsi sitä nyt tässä Alhon tapauksessa.

Niinpä Saraviita ei pidä mahdottomana sitäkään, että valiokunta päättäisi suomia pääministeri Lipposta.
-Valiokunta katsoi olevansa oikeutettu murisemaan. Kaipa se voisi saman tehdä Lipposellekin - jos ministerisyyteasia pannaan vireille, jos valiokuntaa käsittelee sen ja jos valiokunta katsoo, että siinä on menetelty sopimattomasti, pohdiskelee Saraviita.

Poikkeusoloissa voi valehdella

Saraviita toteaa, ettei virheellisten tietojen antaminen eduskunnalle tarvitse johtaa edes ministerin poliittisen vastuuseen, jos syynä on maan etu. Näin olisi laita esimerkiksi kriisioloissa tai vaikkapa devalvaatiotilanteessa.
-Poliittinen vastuu saattaa toteutua muiden intressien, siis enemmän tai vähemmän itsekkäiden intressien tapauksessa, sanoo Saraviita. Eduskunta voi silloin siis päättää, ettei ministeri enää nauti sen luottamusta.

(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.