Sanomalehtien verkkosivuista tulossa maksullisia

Sanomalehdet ovat muuttamassa verkkojulkaisujaan maksullisiksi. Nykyisin verkkolehtien tulovirrat ovat vain prosentin luokkaa emolehden liikevaihdosta.

Sanomalehdet ovat hemmotelleet lukijoitaan Internetissä ilmaisilla verkkosivuilla, mutta tilanne on muuttumassa. Maakuntalehdistä Keskisuomalainen ja Ilkka ovat jo muuttaneet sivunsa osittain maksullisiksi, Pohjalainen seuraa perässä vuodenvaihteessa ja Helsingin Sanomien Verkkoliite myöhemmin keväällä. Monessa muussakin lehdessä asia on harkinnassa.

-Pitkällä aikavälillä ei ole järkevää jakaa verkossa ilmaiseksi samaa tavaraa, mistä paperilehden tilaajat joutuvat maksamaan, Keskisuomalaisen Internet-toimituksen esimies Ilkka Hartio selittää oman lehtensä ratkaisua.

Verkkolehdistä väitöskirjaa valmisteleva tutkija Teemu Santonen vahvistaa, että verkkolehtien liiketoimintamalli on muuttumassa. Viime vuonna niiden liikevaihdosta lähes 70 prosenttia kertyi mainosmyynnistä, mutta vuonna 2004 useimmat verkkolehdet toivovat keräävänsä merkittävästi nykyistä suuremman osan tuloista suoraan kuluttajilta. Miten se tehdään, on vielä hieman hakusessa.

-Verkkolehti ei voi olla pelkkä painetun lehden jatke. Siihen pitää saada sellaista lisäarvoa, josta lukijat ovat valmiita erikseen maksamaan, Santonen sanoo.

Santonen ja Helsingin kauppakorkeakoulun professori Markku Sääksjärvi tutkivat äskettäin 42 suomalaisen verkkolehden tilannetta ja näkymiä. Tutkijat yllättyivät verkkolehtien pienistä tulovirroista, jotka ylsivät keskimäärin alle prosenttiin emolehden liikevaihdosta.

-Verkkoversion teon keskeisiksi tavoitteiksi koettiin vielä painetun lehden tukeminen ja uuden tekniikan opettelu, aidon verkkotuotteen kehittäminen ja rahan tienaaminen jäi vähemmälle, Santonen huomauttaa.

Aiemmin verkkoversioiden pelättiin syövän lukijoita painetuilta lehdiltä, mutta ainakaan vielä näin ei ole juuri käynyt. Eräiden kansainvälisten tutkimusten perusteella nettiversion olemassaolo päinvastoin näyttää kasvattavan myös emolehden levikkiä.

Tavallista paremmin online-palvelujen kaupallistamisessa ovat onnistuneet talouslehdet. Kauppalehden ja Taloussanomien verkkosivuilla iso osa aineistosta on ollut maksullista jo pitemmän aikaa. Myös Arvopaperi Onlinen sivut ovat jatkossa ilmaisia pääosin vain lehden tilaajille.

Osa lehdestä sähköisenä


Keskimäärin Santosen ja Sääksjärven tutkimien verkkolehtien liikevaihto oli viime vuonna noin 46 000 euroa. Rekisteröityjä käyttäjiä niillä oli keskimäärin 18 000 ja viikoittaisia kävijöitä 11 000. Keskiarvoja hämärtää tosin se, että joukossa oli niin isojen valtakunnallisten kuin pienten paikallislehtienkin sivuja.

Suomen Gallup Webin tilaston mukaan esimerkiksi Ilta-Sanomien verkkosivut keräsivät viime viikolla kolmisensataatuhatta eri kävijää. Toisaalta suosituimmat verkkosivut MSN.fi ja SoneraPlaza ylsivät yli 600 000 kävijään. Tähän mennessä teleoperaattorit ja muut Internetpalvelujen tarjoajat ovatkin keränneet netistä selvästi enemmän rahaa kuin sisällöntuottajat.

-Verkkojulkaisemisen iso ongelma on, että kun digitaalituote eli sisältö tai uutinen kerran on tuotettu, jakelukustannus on lähes nolla. Kun esimerkiksi Yleisradio jakaa sähkeuutisvirtaa ilmaiseksi, niin eihän ihmiset siitä enää erikseen maksa, Santonen sanoo.

Toisaalta digitaalisuus tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia, joita ei verkkolehdissä vielä juuri osata hyödyntää. Tilaajat voisivat olla halukkaita maksamaan vaikkapa räätälöidystä palveluista, joissa he voisivat itse päättää, mitä osia lehden sisällöstä haluavat käyttöönsä. Santonen mainitsee esimerkkinä asuntoilmoitukset, joita iso osa kuluttajista jo nyt seuraa mieluiten Internetin kautta.

-Tilaajalle voisi antaa mahdollisuuden valita, mitkä osat lehdestä hän haluaa painettuna versiona ja mitkä sähköisesti. Osan säästyneistä paino- ja jakelukuluista voitaisiin ohjata asiakkaan hyväksi, Santonen pohtii.

Myös lehtien sähköiset arkistot voisi ottaa nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Santonen pitää oivallisena ajatusta sanomalehtien yhteisestä sähköisestä juttuarkistosta, jolle löytyisi varmasti käyttäjiä niin julkiselta sektorilta kuin yritysmaailmasta. Ylivoimaisen kattava sisältö tekisi tarpeettomiksi erilliset mediaseurantapalvelut.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat