Sanomalehtien politiikan uutiset tasapuolistuneet

Valtakunnallista politiikkaa käsittelevät uutiset ovat muuttuneet viimeisten 15 vuoden aikana aiempaa neutraalimmiksi ja puolueettomammiksi.

Politiikan uutiset ovat tuoreen väitöstutkimuksen mukaan tasapuolistuneet ja menettäneet puoluepoliittista sävyään. Aivan viime vuosina päivälehtijournalismiin on ilmestynyt iltapäivälehtien uutiskriteereitä. Niissä kiinnostavuus ohittaa asioiden yhteiskunnallisen tärkeyden.

Filosofian lisensiaatti Jukka Holmbergin journalistiikan väitöskirja tarkastelee poliittista uutisointia vuosina 1987-2003. Väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa torstaina. Holmberg työskentelee Väli-Suomen sanomalehtien Helsingin uutistoimituksen esimiehenä.

Tutkimuksen tarkastelujaksolla Suomi siirtyi puoluepohjaisen lehdistöjärjestelmän loppuvaiheista täysin markkinavetoiseen järjestelmään. Tutkimuksen pääaineistona olivat kolmen nykyisen sitoutumattoman sanomalehden - Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Keskisuomalaisen - politiikan uutiset.

Tutkimuksessa niitä vertailtiin myös kolmen puoluelehden Demarin, Kansan Uutisten ja Suomenmaan uutisiin. Luokittelussa oli yli 3200 politiikan uutista ja niihin liittyvät valokuvat.

Valtakunnallista politiikkaa käsittelevät uutiset muuttuivat tutkimusjakson aikana aiempaa neutraalimmiksi ja puolueettomammiksi. Otsikoiden ja kuvituksen kantaaottavuus on vähentynyt, ja keskeisiä poliittisia toimijoita kohdellaan nykyisin suhteellisen tasapuolisesti.

Suurin muutos tapahtui sitoutumattomissa ykköslehdissä vuosien 1987 ja 1995 välillä.

Hesari suosii hallitusvaltaa

- Kun etusivun politiikan uutisten otsikoista ja kuvista vielä 1980-luvun lopulla vain puolet oli neutraaleiksi luokiteltavia, oli niiden osuus kasvanut 2000-luvun alussa kahteen kolmannekseen. Aiempaa tasapuolisempaan uutisointiin siirryttiin 1990-luvun alkupuoliskolla, jolloin useat sanomalehdet katkaisivat muodollisen puoluesiteensä, Holmberg kertoo.

Vanhat poliittiset taustat ja laajemmat arvosidokset heijastuvat edelleen sitoutumattomissa lehdissä niiden vähentyneiden kannanottojen suuntautumiseen ja uutisten näkökulmavalintoihin.

Aamulehti on koko tutkimusaineiston perusteella suosinut jonkin verran kokoomusta ja Keskisuomalainen hienoisesti keskustaa. Helsingin Sanomien uutisissa parhaassa asemassa ovat olleet kulloisenkin hallituksen pääpuolueet ja tasavallan presidentti. Lisäksi palkansaajat ovat olleet johdonmukaisesti myönteisemmin kohdeltuina kuin työnantajat. Aamulehdessä tämä asetelma on ollut päinvastainen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat