Sanktiokysymys tuskin nousi yllättäen esiin – Putin käytti hetken hyväkseen lähettääkseen viestin Yhdysvaltoihin

Venäjän valtiontelevision toimittajan kysymys presidentti Vladimir Putinille koski Yhdysvaltain senaatissa esitettyä kovaa Venäjä-kritiikkiä ja Venäjän vastaisia sanktioita.

– Jos tämä laki hyväksytään, tuleeko tähän vastausta, toimittaja kysyi ja Putin tarjosi kuin tilauksesta tulleeseen kysymykseen vastaukseksi aikamoisen täyslaidallisen.

– Me olemme käyttäytyneet hyvin pidättyväisesti, mutta joskushan meidän on vastattava. Ei ole mahdollista sietää loputtomasti tätä häikäilemättömyyttä meitä vastaan. Mutta miten ja milloin vastaamme, se riippuu tämän lain lopullisesta muodosta, Putin ärähti.

Kommentti on selvä varoitus tulevista vastatoimista. 

Kahdenvälisissä suhteissa sävy oli toinen. Suomen ja Venäjän presidentit kuitenkin kehuivat maiden välisiä suhteita kuten asiaan kuuluu.

Rivien välistä kuitenkin kuulsivat ilmiselvästi sanktiot, Ukraina ja Suomen ja Venäjän keskenään ristiriitaiset puolustusyhteistyöt.

Fakta on että juhlapuheista huolimatta Suomen ja Venäjän välit eivät ole normaalilla hyvällä tasolla, eikä sitä asiaa mikään oopperailta voi hämärtää. Syynä tähän on tietenkin Ukraina.

Suomi on osana EU-rintamaa mukana talouspakotteissa – ja myös Venäjä on vastannut omilla vastapakotteillaan. Talouspakotteet ovat maiden suhteissa aidosti kova keino. Kovempia keinoja ei juuri olekaan, jos sotilaalliset keinot jätetään pois.

Silti kaikki on kovin suhteellista, Venäjällä on Suomeen varmasti paremmat välit kuin moneen muuhun EU-maahan. Esimerkiksi Ruotsi on moneen kertaan ryöpyttänyt Venäjää ja vaatinut kovempia keinoja Venäjää vastaan. Sen seurauksena Ruotsi onkin saanut Venäjältä kasvavaa painetta – toisin kuin Suomi.

Tällaisessa nykymaailmassa Suomella onkin tavallaan aika hyvät Venäjä-suhteet, mutta se johtuu lähinnä vertauskohdista: Monilla mailla välit ovat nykyään paljon heikommatkin.

Presidentit kommentoivat myös Itämeren näyttäviä sotaharjoituksia ja korostivat, että kyseessä ei ole mikään viesti kenellekään. Se tuskin on totta. Tietenkin sotaharjoitukset ovat paitsi harjoittelua, myös näyttämistä ja reviirin merkitsemistä varten.

Itämeri on pitkään ollut eräänlainen Nato-maiden ja EU-maiden sisämeri. Näin ei enää ole, ainakaan Venäjän mielestä. Näyttävät sotaharjoitukset Baltian rannikon edustalla on kouriintuntuva muistutus siitä, että myös Venäjä kokee Itämeren "omaksi" merekseen ja voi uittaa maailman suurimman ydinsukellusveneensä näyttävästi Itämeren poikki.

Lisäksi se, että Itämerellä harjoittelee myös toinen ydinasevalta Kiina, on tehokas muistiin palautus erityisesti Natolle siitä että huolimatta aseellisesta ylivoimastaan Nato ei operoi Euroopassa yksin.