Sampo alensi kasvuennusteensa 1,9 prosenttiin

Työmarkkinahäiriöt ja Euroopan markkinoiden hidastuva kasvu pakottivat Sampo Pankin alentamaan talouden tämän vuoden kasvuennusteensa 1,9 prosenttiin.

Sampo Pankki laski Suomen tämän vuoden kasvuennustettaan 1,3 prosenttiyksiköllä 1,9 prosenttiin. Sammon mukaan bruttokansantuotteen kasvuarvion pudottaminen yli prosenttiyksiköllä maaliskuussa annettuun ennusteeseen verrattuna on ennätyksellisen paljon.

Ennusteen laskuun vaikuttavat paperiteollisuuden työkiistan lisäksi myös maailmantalouden kasvun olennainen hidastuminen viime kuukausina. Yleinen hidastuminen johtuu erityisesti öljyn korkeasta hinnasta ja talouspoliittisen elvytyksen vähenemisestä. Lisäksi alkuvuonna kasvu oli Suomessa hitaampaa kuin edellisen vuoden selvän kasvun perusteella olisi voinut olettaa.

Jotta Suomessa päästään 1,9 prosentin kasvuun, paperikoneet on käynnistettävä heinäkuun alussa, arvioi Sammon ekonomisti Lauri Uotila. Lisäksi selvää kasvua tarvitaan muillakin aloilla. Myönteistä on, että vähittäis- ja tukkukaupan kasvu on Suomessa neljässä prosentissa, mikä on euromaiden kärkeä.

Paremmat näkymät ensi vuonna

Ensi vuonna Sampo odottaa Suomen kansantuotteen kasvavan hieman paremmin kuin tänä vuonna jo alentuneen vertailutason vuoksi.

Myös edellytykset kohtalaisen hyvälle viennin kehittymiselle ovat ensi vuonna paremmat kuin tänä vuonna. Kehittyminen kuitenkin edellyttää öljyn hinnan laskemista ja Suomen vaihtosuhteen paranemista. Viime vuosina vaihtosuhde on jatkuvasti huonontunut eli tuontitavaroihin on kulunut yhä enemmän rahaa kuin viennistä on tienattu.

-Uskomme, että metsäteollisuuden maailmanmarkkinahinnat kääntyvät vihdoin nousuun, Uotila perusteli arvioitaan suhteen paranemisesta.

Ohjauskorko pysynee ennallaan

Sampo uskoo, että Euroopan keskuspankki pitää ohjauskorkonsa ennallaan pitkälle ensi vuoteen. Spekulaatiot koron laskemisesta ovat kuitenkin hiukan lisääntyneet, Sammon pääekonomisti Tarja Heinonen sanoi tiistaina.

Spekulaatiota lisäsivät Ruotsin koron lasku ja euroalueen kasvun hidastuminen. Toisaalta halukkuutta koron laskuun hillitsee asuntojen hintojen nopea nousu monessa Euroopan maassa. Heinosen mukaan koron laskun merkitys olisi kuitenkin psykologinen, kun korko on jo nyt hyvin alhainen.

Vaikka euroalueen talouskehitys kokonaisuudessaan näyttää nyt alkuvuotta synkemmältä, esimerkiksi Baltian maat kasvavat edelleen kuuden prosentin vuosivauhtia.

Heinosen mukaan niissä on vähemmän rakenteellisia jäykkyyksiä kuin vanhoissa EU-maissa. Niiden talouskasvua lisäävät myös runsaat tuotannolliset investoinnit ulkomailta.

(MTV3-STT)

(Kauppalehden Talousuutiset 21.06.2005)

Lue myös:

    Uusimmat