Salailu panttivankiselkkauksessa herättää epäilyjä

Virallinen hiljaisuus nosti esille myös kysymyksen siitä, rikkoiko Venäjä kansainvälistä kemiallisten aseiden käyttöä kieltävää sopimusta.

Panttivankiselkkaus päättyi lauantaina, kun Venäjän armeijan erikoisjoukot pumppasivat tshetsheeniryhmän valtaamaan teatteriin kaasua. Ainakin 117 panttivankia sai surmansa, heistä vain kaksi ampumahaavoihin.

Virallisia selityksiä kuolonuhrien määrästä tai kuolintavasta pantattiin, eikä henkiinjääneiden panttivankien omaisillekaan annettu tietoa läheisten tilasta. Joitakin vapautettuja panttivankeja jopa painostettiin olemaan kertomatta koettelemuksistaan.

Jotta tilanteen epäselvyys olisi täydellinen, pyrkivät Venäjän viralliset tiedotusvälineet peittelemään tapahtumia. Virallisen version mukaan vapauttamisoperaatio oli täydellinen menestys. Riippumattomien tv-kanavien lähetyksiä häirittiin erilaisilla "teknisillä vioilla" ja toimittajilta kiellettiin pääsy sairaaloihin, joissa satoja vapautettuja panttivankeja hoidetaan.

Onko kansainvälisiä sopimuksia rikottu?

Vaikeneminen ja salailu ovat herättäneet kysymyksen myös siitä, onko Venäjä kaasun käytöllä rikkonut kansanvälistä kemiallisten aseiden käyttöä kieltävää sopimusta.

Ensimmäisten arvailujen mukaan kaasu olisi ollut jonkinlaista nukutuksissa käytettävää ainetta, mutta kuolonuhrien lukumäärän kasvettua epäilyistä luovuttiin. Venäläisasiantuntijoiden mukaan kyse voikin olla jostakin asevoimia varten neuvostoaikana kehitellystä salaisesta kaasusta.

Venäjä on allekirjoittanut ja ratifioinut sopimuksen, joka kieltää kaikkien tappavien kaasujen käytön ja valvoo tarkasti kymmeniä kemiallisia ainesosia, joista kyseisiä kaasuja voidaan valmistaa.

Salailuhistoria toistaa itseään

Salailulla ja peittelyllä on pitkät perinteet maan historiassa. Kaksi pahinta tapausta nykyhistoriassa ovat Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus 1986 ja ydinsukellusvene Kurskin uppoaminen 2000. Silloisen Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov kiisti useiden päivien ajan, että Tshernobylissä olisi tapahtunut mitään dramaattista. Myöhemmin osoittautui, että kyse oli Euroopan pahimmasta ydinvoimalaonnettomuudesta.

Presidentti Vladimir Putinin hallitus puolestaan antoi harhauttavaa tietoa, kieltäytyi ulkomaisesta avusta eikä kuunnellut omaisien vetoomuksia, kun ydinsukellusvene Kursk upposi oman torpedon räjähdettyä aluksen sisällä.

-Kurskin onnettomuuden tavoin asiat toistuvat jälleen: meillä ei ole ongelmia, pystymme itse ratkaisemaan kaiken, emmekä tarvitse apua, ilkkui parlamentaarikko Boris Nemtsov, joka oli mukana neuvottelemassa ratkaisua panttivankikriisiin.

-He (viranomaiset) tekevät kauheita virheitä, minkä vuoksi he ottavat käyttöön KGB-läisen sensuurin.

(MTV3-STT)