Mainos

Saksan suurhankkeissa miljardit palavat ja aikataulut venyvät

Saksassa on tehty kolmessa suuressa rakennushankkeessa yhteensä jo lähes seitsemän miljardin laskuvirheet. Asiantuntijan mielestä poliitikkojen yritykset ohjata suuria rakennushankkeita on tuomittu epäonnistumaan.

Tavallinen saksalainen vetää näinä päivinä mieluusti pussin päähänsä, kun tulee puhe Stuttgartin rautatieasemasta, Berliinin lentokentästä tai Hampurin konserttitalosta. Kaikki nämä suurhankkeet ovat kohutun saksalaisen tehokkuuden ja täsmällisyyden irvikuvia: mitkään aikataulut tai kustannuslaskelmat eivät ole pitäneet.

Pääkaupungissa Berliinissä kukaan ei enää suostu sanomaan mitään varmaa Schönefeldiin, kaupungin kaakkoispuolelle rakennettavan uuden lentokentän avaamisesta tai kustannuksista.

Varovaisen myönteisissä arvioissa lähdetään nyt siitä, että uusi kenttä otettaisiin käyttöön vuonna 2015. Kenttäprojektissa alusta lähtien mukana ollut virkamies vakuuttaa MTV3 uutisille, että tämä aikataulu on realistinen. Hän ei kuitenkaan suostu kommentoimaan asiaa omalla nimellään.

Kenttää oltiin jo kesäkuussa 2012 avaamassa, mutta paloturvallisuudessa havaittujen puutteiden vuoksi avajaisia siirrettiin viime hetkellä. Tämän jälkeen aikataulua jouduttiin lykkäämään useamman kerran ja lopulta ei enää kerrottu mitään tarkkaa päivämäärää.

Pessimistien mukaan kaikkien pääkaupungin kentän puutteiden korjaaminen voi viedä kuusi tai jopa seitsemän vuotta. Tällöin avajaiset voitaisiin järjestää aikaisintaan vuonna 2017.

Useiden kansainvälisten lentokenttien suunnitteluun osallistunut saksalainen asiantuntija Dieter Faulenbach da Costa on arvioinut julkisuudessa, että kenttää ei saada valmiiksi alle kymmenellä miljardilla eurolla. Da Costan mielestä paras vaihtoehto olisi purkaa kaikki tähän mennessä rakennettu.

– Kyllä, poliittinen ohjaus on näissä hankkeissa epäonnistunut, Berliinin teknisen yliopiston tekniikkasosiologi Jürgen Potthast vahvistaa.

– Voi melkein sanoa, että sen on pitänytkin epäonnistua, koska esimerkiksi suurlentokenttä on projektina liian suuri ja monimutkainen tällä tavalla ohjattavaksi, hän jatkaa.

Miljardeja nielevä monttu

Stuttgartiin on puuhattu uutta läpikulkuliikenteen mahdollistavaa maanalaista rautatieasemaa yli 20 vuotta. Toistaiseksi näkyvintä hankkeessa on vanhan 1920-luvulla rakennetun aseman vieressä ole suuri monttu. Yhä edelleen projektin johtoryhmässä lähdetään siitä, että asema saadaan valmiiksi vuonna 2021.

Todennäköisempää kuitenkin on, että megaprojektin valmistuminen siirtyy vuoteen 2023, koska avoimia sekä rahoitukseen että itse rakentamiseen liittyviä kysymyksiä on edelleen paljon.

Pessimistien mukaan 2023 ei sekään ole realismia. Asemaa vastustava BUND ympäristö- ja luonnonsuojeluliitto laskee, että nykyisillä suunnitelmilla asema voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2024 ja todennäköisimmin vasta 2025.

Rahaa Stuttgartissa kuluu virallistenkin laskelmien mukaan enemmän kuin Berliinissä. Viimeisimmissä arvioissa kustannusten odotetaan paisuvan alun perin ilmoitetusta 2,4 miljardista 6,8 miljardiin. BUND taas varoittaa, että myös Stuttgartissa mennään vääjäämättä kaksinumeroisiin miljardilukuihin.

Päävastuu aseman rakentamisesta on Deutsche Bahnilla. Sen mukaan hankkeen pysäyttäminen ei ole enää taloudellisesti järkevää, vaikka toisin on väitetty. Siksi projektia jatketaan, vaikka muut kumppanit eli Baden-Württembergin osavaltio ja Stuttgartin kaupunki ovat jo kieltäytyneet osallistumasta lisäkustannuksiin. Mitä ilmeisimmin rahariitaa joudutaan vielä ratkomaan oikeudessa.

Projektia toteuttamaan perustetun Bahnprojekt Stuttgart-Ulmin johtoryhmään kuuluvan Wolfgang Dietrichin mielestä aikataulujen venymisessä ja kustannusten paisumisessa on kysymys ”erittäin monimutkaisista demokraattisista prosesseista”. Käytännössä hän tarkoittaa, että rahaa ja aikaa kuluu ennen muuta poliitikkojen riitelyyn.

”Tässä meidän projektissamme on neljä eri partneria ja myös neljä eri poliittista taustavoimaa. Sitten on koko ajan vaaleja, joissa hallitukset vaihtuvat ja samalla myös näkemykset hankkeen reunaehdoista muuttuvat”, Dietrich luettelee.

Kahdeksankertainen ylitys

Hampurissa Elbe-joen rantaan, vanhan makasiinin päälle on jo useiden vuosien ajan rakennettu huikeaa Elbphilharmonie-konserttisalia. Rakennustyöt ovat olleet lähes kokonaan pysähdyksissä yli puolitoista vuotta, koska paikallispoliitikot ja projektista vastaavat rakennusyhtiöt ovat riidelleet kustannuksista. Muutama viikko sitten riita pantiin halki ja nyt rakentamista käynnistellään uudelleen.

Hampurin satama-alueen uudeksi maamerkiksi nousevan yli 2000-paikkaisen konserttisalin piti alun perin valmistua vuonna 2010. Uusimman suunnitelman mukaan avajaiset pidetään vuonna 2017.

Taannoin Hampurin päättäjät vakuuttivat, että ”suurimmaksi ja kauneimmaksi” kuvattu musiikkipyhättö pystytään toteuttamaan 77 miljoonalla eurolla. Nyt kustannusarvion viimeisen viivan alla on luku 575 miljoonaa.

Jürgen Potthastin mielestä kustannusten paisumisessa ei ole kysymys ammattitaidon puutteesta.

– Pikemminkin voidaan sanoa, että ammattitaitoa on liian paljon väärässä paikassa eli siellä, missä etsitään sopimuksista porsaanreikiä ja katsotaan miten erilaisista parannuksista saadaan mahdollisimman paljon rahaa, tekniikan sosiologiaa Berliinissä opettava Potthast erittelee.

Rakennusalalla myönnetään avoimesti, että suurissa julkisissa hankkeissa tarjoukset lasketaan poikkeuksetta alakanttiin, jotta projektit saadaan helpommin läpi vastuullisissa parlamenteissa ja valtuustoissa. Kun nimet on vedetty papereihin, alkaa vääntö muutoksista.

Jürgen Potthastin mukaan näissä jälkipyykeissä poliitikot jäävät poikkeuksetta alakynteen, koska globaalisti toimivilla rakennusjäteillä on armeija juristeja taistelemassa jokaisesta pienestäkin lisävaatimuksesta.

Katso Tapio Nurmisen juttu (45 minuuttia 13.3.2013)

Katsomo-video ei ole saatavilla

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.