Saksan koululaisilla hatarat tiedot DDR:stä

Tutkijat kauhistelevat heikkoa tietämystä.

"Helmut Kohl oli itäsaksalainen valtiomies. Amerikkalaiset rakensivat Berliinin muurin. Itä-Saksa oli demokraattinen sosiaalivaltio."

Saksalaisten koululaisten mielikuva 18 vuotta sitten romahtaneesta Itä-Saksasta on väärä ja ruusuinen, paljastaa Berliinin Freie Universität -yliopiston tutkimus. Siinä haastateltiin viittä tuhatta 15-16 -vuotiasta koululaista eri puolilla Saksaa.

Erityisen idealistinen käsitys DDR:stä oli entisen Itä-Saksan alueella sijaitsevan Brandenburgin osavaltion koululaisilla.

- Heidän ajatuksissaan Itä-Saksa oli köyhänpuoleinen, kummallinen ja vitsikäs, mutta jollakin tavalla kuitenkin hyvin sosiaalinen maa, toteaa tutkimusryhmää johtanut professori Klaus Schroeder.

Pääosa Brandenburgin koululaisista uskoi, että Itä-Saksassa ajateltiin kansalaisten parasta. DDR:n diktatuurisesta luonteesta useimmilla ei ollut harmainta aavistustakaan.

Yli 40 prosenttia kaikista haastatelluista allekirjoitti väitteen, että DDR oli vähintään yhtä demokraattinen kuin Länsi-Saksa. Joka neljännen mielestä Itä-Saksa ei ollut diktatuuri. Kielteinen mielikuva DDR:stä oli vain joka kolmannella.

Työpaikka oli vapautta tärkeämpi

Enemmistö yliopiston haastattelemista koululaisista ylisti DDR:n kansalaisilleen antamaa työpaikkatakuuta. Runsas kolmannes olisi valmis sallimaan yksilönvapautensa rajoittamisen, jos valtio huolehtisi vastavuoroisesti kansalaisistaan.

Suurin osa koululaisista uskoi, että omaisuus jakautui DDR:ssä tasapuolisesti kaikkien kesken, vaikka todellisuudessa 10 prosenttia kansalaisista omisti kaksi kolmasosaa kaikesta pankkitileillä olleista säästöistä.

Professori Schroederin mukaan on suorastaan hätkähdyttävää, miten idealisoitunut kuva Itä-Saksasta on välittynyt brandenburgilaisille koululaisille. Hänen mukaansa ainoa tapa muuttaa tilannetta on lisätä DDR-valistusta kouluissa ja mediassa.

Suurin osa saksalaiskoululaisista ilmoittaakin olevansa kiinnostunut kaikista edesmenneeseen Itä-Saksaan liittyvistä lisätiedoista.

Idässä kehnoimmat tiedot

Tutkijoita hämmästytti, että koululaisten DDR-tuntemus oli kehnointa juuri Brandenburgissa entisessä Itä-Saksassa. Siellä vain joka toinen osasi vastata oikein Itä-Saksaa koskeviin kysymyksiin. Baijerin, Nordrhein-Westfalenin ja Berliinin koululaisilla oli paremmat tiedot.

Tutkimus paljasti, että demokratian ja diktatuurin välinen raja on monille koululaisille epäselvä. Viidennes haastatelluista uskoi, että DDR:n hallitus valittiin demokraattisilla vaaleilla.

Joka kolmas uskoi Itä-Saksan perusväittämän, että talous kasvaa ainoastaan valtion ohjauksessa. Joka viidennen koululaisen mielestä talous toimi idässä paremmin kuin lännessä.

Yli 80 prosenttia koululaisista myönsi tuntevansa huonosti tai ei ollenkaan Itä-Saksaa. Tutkimuksen mukaan aihe nousee koulujen opetuksessa esille vain satunnaisesti. DDR:n tuntemus perustuu pääasiassa kotona käytyihin keskusteluihin ja tv:ssä esitettyihin elokuviin.

Muuri oli muiden töitä

Vain joka kolmas tiesi, että DDR pystytti Berliinin muurin. Monet epäilevät sen olleen amerikkalaisten työtä.

Useimpien mielestä ympäristönsuojelu oli molemmissa maissa yhtä hyvällä tolalla. Joka viidennelle oli syntynyt käsitys, että Itä-Saksassa maksettiin suurempia eläkkeitä kuin lännessä.

Kysymykseen vapauden ja valtiollisen säätelyn paremmuudesta 60 prosenttia koululaisista vastasi arvostavansa vapautta enemmän kuin säätelyä. Joka kolmannelle asia oli yhdentekevä.

Entisessä DDR:ssä nykyiset koululaiset pitivät hyvänä silloisia alhaisia vuokria, hyvin järjestettyä lastenhoitoa sekä kaikille taattua oikeutta saadaan ammattiin valmistava harjoittelupaikka.

Yli puolella oli käsitys, että nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuudet olivat idässä paremmat kuin lännessä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat