Saksan hallituksella tiukin vääntö minimipalkasta

Saksan uuden hallituksen kiistellyin hanke on lakisääteinen yleissitova minimipalkka. Pääosa talousasiantuntijoista tyrmää tiukan alarajan. Monien yrittäjien mielestä minimipalkka tarvitaan, mutta sen määrittäminen ei kuulu poliitikoille.

Saksan sosialidemokraatit selättivät hallitusneuvotteluissa liitokansleri Angela Merkelin johtaman oikeiston. Pienipalkkaiset saksalaiset saavat joululahjaksi 8,5 euron minimituntipalkan, jonka pitäisi lopetta palkka-ale esimerkiksi rakennusalalla.

Osa ekonomisteista varoittaa, että lakisääteinen minimipalkka voi pahimmillaan tarkoittaa jopa satojen tuhansien työpaikkojen menetystä. Toisaalta, vaikka työvoimakustannukset ovat Saksassa viimeksi kuluneiden puolentoista vuoden aikana nousseet huomattavasti, joka kolmas pieni ja keskisuuriyritys sanoo tuoreessa kyselyssä harkitsevansa lisätyövoiman palkkaamista.

Rakennusalalla hintoja polkevat yritykset, jotka haalivat työntekijöitä Itä-Euroopasta ja maksavat näille muutaman euron tuntipalkkaa. Rakennusyrittäjän mukaan palkkoja suurempi ongelma on se, että sosiaaliturva ja sairausvakuutusmaksut jätetään maksamatta.

– On katsottava, miten tämä ongelma saadaan hallintaan. Se ei onnistu pelkällä minimipalkalla, sanoo Lammel Baun toimitusjohtaja Laura Lammel.

Itä-Saksan partureissa maksetaan 3-4 euron tuntipalkkaa, kun taas esimerkiksi Baijerissa alan oma minimipalkka on 9 euroa. Yrittäjien mielestä erot pitää tasata, mutta ilman, että poliitikot puuttuvat asiaan.

– Seuraavassa vaalikampanjassa tästä tulee puolueiden välinen kilpailu. Yksi huutaa kymmentä euroa tunnissa ja toinen kahtatoista, arvioi Baijerin parturiliiton toimitusjohtaja Doris Ortlieb.

Parturiyrittäjä Josef Wieser sanoo, ettei hän halua joutua politiikan pelipalloksi.

– Kannatan yleissitovaa minimipalkkaa, josta sopivat työmarkkinaosapuolet. Ala pystyy parhaiten itse arvioimaan, mikä on mahdollista ja mikä pystytään maksamaan.

EK: Suomalaisyritykset eivät hyödy viennissä

Elinkeinoelämän keskusliitto ei usko Saksan minimipalkan kielteisten vaikutusten hyödyttävän Suomea kilpailumielessä.

Liiton mukaan suomalaisyritykset eivät viennissä hyödy siitä, että saksalaisyritysten työvoimakustannukset esimerkiksi rakennusalalla kasvavat.

– Tämä matapalkkauudistus tulee koskemaan lähinnä saksalaisia matalapalkka-aloja, palvelusektoria ja ehkä itäistä Saksaa. Siellä todennäköinen vaikutus on, että työttömyys tulee lisääntymään. Siinä mieleesä tilanne on Suomen viennin kannalta heikko, arvioi EK:n johtaja Jussi Mustonen.

– Toisaalta voidaan ajatella, että ajan mittaan saksalaisten vientityritysten kustannukset kasvavat ja sitä kautta Suomi saa suhteellista etua.

Mustonen kuitenkin uskoo, että  etu Suomelle on varsin pientä.

– On ennenaikaista riemuita siitä, että saksalaiset omalla tavallaan Suomen kilpailukykyä parantaisivat. He omalla tavallaan ampuvat itseään nilkkaan.