Saksalaislehti spekuloi Suomen Nato-jäsenyydellä

Saksalaislehti Süddeutsche Zeitung arvioi, että Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittinen linja on joutunut Ukrainan kriisin vuoksi vaakalaudalle.

Laajassa artikkelissa kerrotaan, että Venäjän voimatoimet Ukrainassa ovat panneet Suomessa ja Ruotsissa vauhtia keskusteluun Nato-jäsenyydestä.

– Miten pysyä vielä puolueettomana, lehden verkkoversion jutun otsikossa kysytään.

Artikkelissa todetaan, että vaikka Suomen taloudelliset suhteet Venäjään ovat tiiviit, Suomen valtionjohto ei halua, että Suomea kutsutaan puolueettomaksi.

– Hallitus välttelee käsitettä puolueettomuus ja puhuu mieluummin sotilaallisesta liittoutumattomuudesta.

Artikkelissa vertaillaan Suomen ja Ruotsin puolustuspolitiikkaa ja todetaan, että Suomi on Ruotsiin verrattuna pitänyt puolustuskyvystään hyvää huolta.

– Emme koe [Ukrainan kriisin vuoksi] sotilaallista uhkaa. Emme ole puolustuspoliittisesti housut kintuissa, vaikka emme Natoon kuulukaan, sanoo kirjoitukseen haastateltu Suomen entinen Berliinin- ja Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen puolestaan sanoo, että vaikka Suomi on kylmän sodan päättymisen jälkeen kyennyt irrottautumaan Neuvostoliiton vaikutuspiiristä, Venäjällä on yhä vaikutusta yleiseen mielipiteeseen, kun puhutaan Natosta.

Tiilikaisen mukaan suomalaiset suhtautuvat naapuriinsa nyt kielteisemmin kuin vielä puoli vuotta sitten.

– Sen näkee siitäkin, että Naton kannatus kasvaa askel askelelta, Tiilikainen sanoo.

Suomen puolustusministeri Carl Haglund puolestaan uskoo, että suomalaiset kääntyvät Naton kannattajiksi heti, kun valtiojohto tekee niin.

– Asiat muuttuvat sinä päivänä, kun johto sanoo, että meidän pitää liittyä Natoon, Haglund sanoi Helsingin Sanomien mukaan perjantaina Tallinnassa pidetyssä turvallisuuspolitiikan seminaarissa.


Lue myös:

    Uusimmat