Saksa ja Ranska lähentyvät maatalouskiistassa

EU:n puheenjohtajana toimiva Saksa on luopumassa vaatimuksestaan, että osa EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta olisi rahoitettava jäsenmaiden omista budjeteista. Saksan hallitus taipuu näin Ranskan vaatimukseen, jonka mukaan maatalousmenot on myös vastaisuudessa rahoitettava 100-prosenttisesti EU:n yhteisestä budjetista.

Saksan maatalousministeri Karl-Heinz Funke sanoi tänään Brysselissä jatkuvien maatalousneuvottelujen alla, että ministerit aikovat tarkastella muita keinoja maatalousmenojen vakauttamiseksi budjettikaudella 2000-2006. Funke kertoi tavattuaan ranskalaisen virkaveljensä Jean Glavanyn, ettei yhteisrahoitus ole enää pohdinnassa oleva vaihtoehto, ei ainakaan maatalousministerien mielestä.

EU:n kaavaileman maatalousuudistuksen mukaan maidon, viljan ja naudanlihan takuuhintoja laskettaisiin ja viljelijöille maksettaisiin sen sijaan suoraa tulotukea. Käytännössä neuvottelut keskittyvät nyt siihen, kuinka suoraa tulotukea voitaisiin leikata asteittain ja säilyttää näin EU:n budjettikuri.

Ranska on pyrkinyt jarruttamaan kaikkia uudistusehdotuksia siihen saakka, kunnes rahoituksesta on päästy sopuun. Saksan hallitus oli puolestaan esittänyt, että jäsenmaat maksaisivat itse 25 prosenttia viljelijätuista. Tämä olisi pienentänyt Saksan suurta nettomaksua EU:lle.

Tämän päivän ohjelmassa Brysselissä oli vain päivällinen Funken ja muiden EU-maiden maatalousministerien, mm. Suomen Kalevi Hemilän, kesken. Ministerineuvosto kokoontuu uudelleen huomenna, mutta pitää sitten tauon ensi tiistaihin saakka. Neuvotteluista ei vielä tällä viikolla odoteta lopullisia tuloksia.

Suomi on vaatinut viljelijöilleen täysiä korvauksia lyhyen kasvukauden ja pienten satojen perusteella. Tähän mennessä suomalaisneuvottelijat ovat saaneet erityisen viljan kuivatustuen ja nurmisäilörehutuen. Suurena ongelmana on, että öljykasvien viljely uhkaa loppua Suomessa.

EU:n komissiosta saatujen tietojen mukaan on joka tapauksessa todennäköistä, että Suomi saa lisäkorvauksia neuvottelujen kuluessa.

Yksi vaikeimmista kysymyksistä tässä vaiheessa on maitosektorin uudistaminen. EU:n komissio pitää tiukasti kiinni 15 prosentin hinnanalennuksesta, koska Maailman kauppajärjestön WTO:n säännöt eivät salli tulevaisuudessa juustonviennin tukemista. Tähän mennessä Ranska on halunnut lykätä koko maitosektorin uudistusta, kun taas mm. Britannia ja Italia haluavat laskea hintoja 30 prosenttia.

Laaja yksimielisyys sitä vastoin vallitsee siitä, että viljan hintoja on laskettava 20 prosenttia. Naudanlihan hinnan laskun ministerit ovat jo aikaisemmin sopineet 30 prosentista 25 prosenttiin.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat