SAK: Yritysten nettirajoitukset työntekijöille huolestuttavia

- Yleensä Suomen työpaikoilla osataan arvostaa sitä, että ihmiset osallistuvat ammattiyhdistystoimintaan. Tulos kuulostaa aika haasteelliselta ay-liikkeen näkökulmasta, sillä jäsenemme hankkivat yhä useammin tietonsa netin kautta, Hietanen kommentoi.

Hietasen mukaan liitot ovat kehittäneet sivuilleen palveluita, joissa esimerkiksi luottamusmiehet ja muutkin työntekijät voivat tarkistaa työehtosopimuksen asioita.

- Jos tätä ei sitten saa tehdä työpaikan koneilta niin se kuulostaa varsin huolestuttavalta, Hietanen harmittelee.

"AY-liikkeen sivut kiinteä osa työtä"

Yleisimmin kielletään aikuisviihde- ja pelisivustojen ja sosiaalisen median käyttö työajalla. Hietanen ymmärtää, että netin viihdekäyttöä rajoitetaan, mutta ay-liikkeen sivustojen rajoitukset ovat hänestä asia erikseen, sillä sivuston eri osiot liittyvät kiinteästi työntekoon.

- SAK:lle ei ole suoraan tullut tietoa tietyistä yrityksistä, jotka rajoittavat ay-liikkeen sivuille menoa, mutta ehkä eri liitot tietävät joitakin tapauksia, Hietanen pohtii.

Hietasen mukaan ay-liikkeen asiat eivät ole edes ristiriidassa työnantajien linjojen kanssa.

- Me järjestämme koulutusta ja muuta työntekijää kehittävää toimintaa, ja nettisivuilla puhutaan muun muassa työmotivoinnista ja työn kehittämisestä, hän ihmettelee.

SAK:n lakimies: "Laitonta rajoitusta"

SAK:n päälakimies Timo Koskinen sanoo, että yrityksen rajoitukset ay-tiedon seuraamiseen on ehdottomasti kiellettyä.

- Yleisen henkilötietolain mukaan ay-jäsenyys on luokiteltu erittäin arkaluontoiseksi tiedoksi, Koskinen täsmentää.

Koskinen kertoo kuitenkin, että yritys voisi periaatteessa kieltää omistamiensa koneiden käytön henkilökohtaisiin asioihin kokonaan. Henkilökohtaisen sähköpostin ja pankkiasioinnin osalta kannattaisi Koskisesta kuitenkin miettiä, onko se järkevää.

- Ei kenties ole fiksua kieltää, ettei työntekijä voisi lähettää aviopuolisolleen sähköpostia, että "haetko lapset tarhasta". Samoin pankkiasiointi hoituu netissä paljon nopeammin, kuin jos työntekijä lähtisi pankkiasioille konttoriin, Koskinen sanoo.

Koskisen mukaan monissa yrityksissä työnantajat ovat lopulta päätyneet siihen, että netin rajoittaminen ei ole heille hyödyllistä.

Karjalaisen teettämä kysely tehtiin touko-kesäkuussa 25:lle Suomen eniten työllistävälle yritykselle. Vain kaksi kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, ettei internetin käyttöä ole rajoitettu työntekijöitä lainkaan.

Noin puolet suuryrityksistä seuraa työntekijöidensä työajan käyttöä myös muilla tavoin.

Lue myös: