SAK: Työttömyyden hoitoon 100 miljoonaa lisärahoitusta

Palkansaajajärjestö SAK haluaisi lisätä työhallinnon koulutukseen ja tukityöllistämiseen varattuja määrärahoja 100 miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK pitää edelleen työttömyyden vähentämistä keskeisenä tavoitteena valtion ensi vuoden budjettia laadittaessa. SAK vaatii budjettiin lisäpanostuksia etenkin aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja aikuisväestön ammatillisen osaamiseen. Erityinen huomio tulisi kiinnittää pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen estämiseen sekä lapsiperheiden palveluihin.

Tänään koolla ollut SAK:n hallitus asetti tavoitteeksi, että työhallinnon koulutus- ja tukityöllistämisen määrärahoja on lisättävä 100 miljoonalla eurolla. Tällä määrärahan lisäyksellä aktiivitoimiin pääsisi ensi vuonna 10 000 työtöntä enemmän kuin tänä vuonna.

Aktiivisen työvoimapolitiikan lisäystä perustellaan sillä, että sen osuus on Suomessa OECD-vertailun mukaan selvästi pienempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa, ja että työttömien aktivointiaste on Suomessa Euroopan alhaisimpia. SAK:ssa arvostellaan rahoituksen vähentämistä tilanteessa, jossa työttömyyden rakenne on vaikeutunut eikä vaikeimmin työllistyviä kyetä auttamaan takaisin työelämään.

Vuoden 2003 budjettiin tulisi varata riittävät määrärahat myös parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdottamaan aikuisväestön osaamisen kohottamisohjelmaan. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että samalla kun työelämästä poistuu lähes miljoona palkansaaja, Suomessa on lähes 400 000 30-54-vuotiasta vailla ammatillista tutkintoa.

SAK:ssa pidetään tärkeänä myös oppisopimuskoulutuksen lisäämistä viime tulosopimuksessa esitetyllä tavalla. Vailla ammatillista perustutkintoa olevien oppisopimusopiskelijoiden ammattitutkintoon johtava koulutus halutaan vapauttaa oppisopimuskoulutuksen kiintiöistä.

Verotuksen osalta SAK vaatii pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotuksen keventämistä siirtämällä painopistettä pääomatulojen, kiinteistövarallisuuden ja ympäristöverojen suuntaan. Kehysriihessä esitetty 0,4 prosenttiyksikön korotus palkansaajien sairausvakuutusmaksuun tulisi korvata täysimääräisesti tai peruuttaa.

SAK:n vaatimuslistalla ovat myös vuorotteluvapaajärjestelmän jatkaminen, matkakuluvähennyksen 500 euron omavastuuosuuden poisto sekä työsuojelupiirien resurssien turvaaminen.

Lentoemännät hyväksyttiin SAK:n jäseniksi


SAK:n hallitus hyväksyi kokouksessaan Suomen Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen liittämisen SAK:n jäseneksi. SLSY päätti runsas pari viikkoa sitten erota korkeasti koulutettujen etujärjestö Akavasta, johon se oli kuulunut lähes 30 vuotta. Virallisesti ero toteutui perjantaina.

Lentohenkilöstö perustelee kattojärjestön vaihtoa tarpeella saada lisää vaikutusvaltaa ammattiliitolleen. Painostusvoimaa ja konsulttiapua odotetaan saatavan muun muassa siksi, että SAK:n jäseninä on jo useita kuljetusalan liittoja, joilla on vastaavia ongelmia.

Henkilöstö pyrkii mm.rajoittamaan ulkomaisen työvoiman käyttöä suomalaisissa koneissa. Virolaisen henkilöstön lisäksi lentoemäntiä on tänä vuonna palkattu Kiinasta ja Koreasta.

SLSY:llä on noin 1800 jäsentä, joista noin 1600 on Finnairin palveluksessa. Jatkossa liitto voi lähettää SAK:n valtuuston kokouksiin yhden edustajan, jolla on kokouksissa puheoikeus. Varsinaisen jäsenen yhdistys saa valtuustoon seuraavan edustajakokouksen jälkeen vuonna 2006. Yhdistyksen edustaja kutsutaan jatkossa myös hallituksen kokouksiin puheoikeudella.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat