SAK:n lakimies ihmettelee asbestitaudin korvaamatta jättämistä

Suonperän mukaan korkeimman oikeuden päätös on muun muassa EU:n puitedirektiivin vastainen. Hän muistuttaa, että unioni on kahdesti muistuttanut Suomea puutteellisesta työturvallisuuslainsäädännöstä.

Tämä oli tilanne viime viikolla 31.7. Työnantaja ei ole vastuussa parikymmentä vuotta sitten aiheutuneista asbestista johtuvista ammattitaudeista

Korkein oikeus on tehnyt kaksi ennakkopäätöstä, joiden mukaan työnantajaa ei voida määrätä maksamaan korvauksia työntekijälleen asbestin aiheuttamista ammattitaudeista, koska parikymmentä vuotta sitten asbestin vaarallisuudesta ei tiedetty riittävästi. Molemmissa tapauksissa työntekijä oli altistunut asbestille ennen vuotta 1976, jolloin valtioneuvosto antoi ilman asbestipitoisuudesta ensimmäisen sitovan määräyksen. Asbestia koskevat normit olivat varsin väljiä 1970-luvun puoleenväliin asti. Korkeimman oikeuden mukaan työnantajat olivat ottaneet työntekijöiden terveyden ja työkyvyn asianmukaisesti huomioon. Henkilökohtaisia suojavälineitä oli ollut saatavilla ja niitä oli kehotettu käyttämään.

Oulun ja Imatran käräjäoikeudet olivat aiemmin hylänneet työntekijöiden kanteet. Rovaniemen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus olivat kumpikin velvoittaneet yhtiöt maksamaan työntekijöille korvauksia niin sanotun tuottamuksesta riippumattoman ankaran vastuun perusteella. Kuitenkin korkeimman oikeuden mukaan ankaran vastuun periaatteen sälyttäminen työnantajalle tällaisissa tapauksissa voisi johtaa työnantajan kannalta kohtuuttomiin seurauksiin. Työntekijän osalta kohtuuttomuutta vähentää se, että työntekijät on vakuutettu työtapaturmien ja ammattitautien varalta, ja pääosa vahingoista tulee korvatuksi tätä kautta.