SAK moittii elvytystä - jarrua veronkiristyksille

Työntekijöiden edunvalvojien mielestä työllistävän kasvun avulla julkinen talous voidaan nostaa suosta, johon Suomi on väestön ikääntymisen ja taantuman takia vajonnut.

- Suomi on laiminlyönyt aktiivisen työvoimapolitiikan lähes täydellisesti, sanoi SAK:n pääekonomisti Olli Koski.

Kosken mukaan kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomen elvytyspolitiikka on keskittynyt poikkeuksellisen paljon verotukseen. Koski pitää työvoimapolitiikan laiminlyöntiä hallituksen elvytystoimien suurimpana virheenä.

Palkansaajakeskusjärjestöillä on tarve visioida laveasti ratkaisuja julkisen talouden tasapainottamiseksi, sillä hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättivät äskettäin selvittää ratkaisuja kolmikantaisesti.

Uskottavuus koetuksella

Neuvottelut ovat kalkkiviivoilla, mutta osapuolet kärsivät jo pahasta uskottavuuden puutteesta. Syynä on se, että samaiset neuvottelijat ovat vääntäneet kuukausikaupalla kättä työurien pidentämisestä, mutta kaikkia tyydyttävään lopputulokseen ei ole päästy. Sen sijaan hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättivät perustaa uusia työryhmiä ja jatkaa ratkaisujen hakemista entistä laveammalta pohjalta.

- Yksistään eläkeiän nostamisella ei vastata mihinkään Suomen ongelmiin, huomautti STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.

Mäenpään mielestä neuvottelujen jatkaminen on tarpeen tulehtuneen ilmapiirin puhdistamiseksi. Hänen mukaansa ilmapiiri hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä on ollut vastakkainasettelujen pilaama siitä lähtien kun tulopoliittisista kokonaisratkaisuista luovuttiin. Samaan hengenvetoon Mäenpää sai jälleen selittää, että tupoa ei missään nimessä olla kaivamassa uudelleen esiin.

SAK tarjoaa kriisipakettia

STTK ja SAK ratkoivat Suomen talousongelmia omissa tiedotustilaisuuksissaan, mutta sanoma vaikutti pääosin samalta. Elvytystä ei pitäisi lopettaa liian nopeasti, vaan valtion tulisi satsata edelleen etenkin työllistämistoimiin ja aikuiskoulutukseen.

SAK kääri sanomansa kymmenen kohdan kriisipakettiin, jossa vaaditaan työllisyyspolitiikkaan ja koulutukseen noin 200 miljoonaa euroa lisärahaa. Järjestö lähetti vaatimuksen terveisinä hallituksen tiistaisiin kehysneuvotteluihin. Työllistämisrahat pitäisi kohdistaa tällä kertaa pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun.

- Kaksisataa miljoonaa verrattuna valtion kymmenen miljardin lainanottoon mahtuisi vielä mittavirheeseen, suhteutti pääekonomisti Olli Koski.

SAK:n kriisipaketti sisältää myös pidemmän tähtäimen uudistuksia. SAK:n mukaan kaikille peruskoulun päättäville on taattava oikeus jatkaa heti opintojaan tai osallistua esimerkiksi työpajatoimintaan. Työllistämistoimiin osallistuville työttömille puolestaan pitäisi rakentaa "perälauta", joka takaisi työpaikan tietyn määräajan sisällä.

STTK:n Mäenpää pitää SAK:n määrärahavaateita oikeansuuntaisina. Myös korkeakoulutettuja edustava Akava toivoo kehysneuvotteluilta panostuksia työllistämistoimiin. Akava kohdistaisi kuitenkin lisärahoista leijonanosan yliopistoille.

Katso Vesa Kallionpään juttu

(MTV3 - STT)