SAK:lle tuomio sukupuolisyrjinnästä

Helsingin hovioikeus on tuominnut SAK:n maksamaan tilastosihteerinä toimineelle naiselle 25 000 euroa menetettyinä palkkasaatavina. SAK:ssa päätös hämmästyttää.

Helsingin hovioikeus on velvoittanut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n maksamaan naistyöntekijälleen huomattavat korvaukset palkkasyrjinnän takia. Hovioikeuden mielestä SAK syrji naistyöntekijäänsä sukupuolen takia. Aiemmin Helsingin käräjäoikeus oli hylännyt kanteen.

SAK joutuu maksamaan naiselle ansionmenetystä vuosilta 1994-2001 viivästyskorkoineen lähes 25 000 euroa. Myös sen jälkeiseltä ajalta määrättiin korvauksia. Lisäksi SAK velvoitettiin maksamaan naiselle tasa-arvolain mukaista hyvitystä syrjinnästä. Hovioikeus piti kohtuullisena hyvityssummana 6000 euroa muun muassa siksi, että syrjintä oli jatkunut pitkään. SAK velvoitettiin lisäksi maksamaan naisen oikeudenkäyntikuluja noin 12 000 euroa.

Hovioikeus totesi päätöksessään, että työnantajalla on ollut riittävästi aikaa korjata tilastosihteerinä toimivan naisen palkkaehdot tasa-arvolain ja työsopimuslain mukaisiksi. Yhteydenotoista huolimatta työnantaja ei ryhtynyt toimiin, vaan maksoi tilastosihteerille pienempää palkkaa kuin yhtä vaativaa työtä tehneelle verrokkimiehelle.

Tilastosihteerin työhön on kuulunut muun muassa tilastollisten selvitysten laatimista, tulopoliittisten tietojen selvittämistä ja taloustilastojen kehittämistä. SAK ei ole pystynyt osoittamaan, että sillä olisi menettelyynsä hyväksyttävä syy, joten hovioikeuden mukaan SAK on syrjinyt naista sukupuolen perusteella. Nainen ja verrokkimies tekivät tasa-arvolain edellyttämää samaa tai samanarvoista työtä.

Myös tasa-arvovaltuutetun mielestä kyse oli sukupuoleen perustuvasta palkkasyrjinnästä. Tasa-arvovaltuutetun mukaan vuodesta 1994 nainen teki vähintään samanarvoista työtä kuin miesverrokki. Edes tasa-arvovaltuutetun vuonna 2000 antaman lausunnon jälkeen naisen palkka-asiaa ei ratkaistu. Naisen palkkaa nostettiin jonkin verran, mutta se jäi silti alhaisemmaksi kuin samanarvoista työtä tehneen miesverrokin palkka. Myös työnarvioinnissa naisen työt todettiin vaativuudeltaan vähintään samanarvoiseksi kuin parempaa palkkaa saavan miehen työt. Osaksi naisen työt olivat jopa vaativampia.

Hovioikeuden mukaan nainen oli yrittänyt useaan otteeseen saada palkkaansa nostetuksi ja korjattua tasa-arvolain mukaiseksi. Työnantajan edustajan mielestä kesken ollut työnarviointijärjestelmän kehittäminen ja tasa-arvoriita estivät palkan tarkistamisen. SAK olikin kiistänyt kanteen.

SAK: Päätöksellä laajat seurausvaikutukset

SAK:ssa ollaan hämmästyneitä Helsingin hovioikeuden tekemän palkkasyrjintäpäätöksen vuoksi.

SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen pitää ratkaisua yllättävänä, sillä järjestön palkkausjärjestelmän on katsottu suojaavan syrjinnältä muutostilanteissa. Hietanen sanoo, että SAK:ssa on jo pitkään ollut periaatteena, että henkilön palkkaa ei lasketa tilanteessa, jossa tehtävän vaativuus laskee työnantajan aloitteesta.

- Hovioikeuden käsittelyssä olleessa tapauksessa SAK:n tilastosihteerin palkkaa on verrattu SAK:ssa työskentelevän miehen palkkaan.Taustalla oli tilanne, jossa kyseisen miehen palkkaa ei laskettu tehtävien muutoksen myötä.

Hän katsoo hovioikeuden päätöksen nyt merkitsevän, että tämä ja muut vastaavanlaiset työehtosopimukset on arvioitava uudelleen. SAK:ssa joudutaan myös arvioimaan, hakeeko se valitusoikeutta korkeimmasta oikeudesta.

- Päätöksen seurausvaikutukset voivat olla laajat, sillä palkkausjärjestelmän käyttöönotolla vuonna 1998 oli vaikutuksia suurimman osan henkilöstöstä palkkoihin. Monilla palkka nousi, ja niille, joiden palkka vaativuusarvioinnin myötä olisi laskenut, tämä kompensoitiin maksamalla henkilölle ns. siirtolisää. Nyt joudutaankin harkitsemaan, onko tämä koko käytäntö ristiriidassa hovioikeuden päätöksen kanssa.

Hietanen muistuttaa SAK:n tiedotteessa suomalaisessa työelämässä olevan tavallista, että henkilön palkkaa ei välttämättä alenneta tehtävänmuutosten ja palkkausjärjestelmien uudistamisen myötä.

SAK on Hietasen mukaan pitänyt tasa-arvon edistämistä tärkeänä sekä edunvalvontatyössä että järjestön sisäisessä toiminnassa. SAK:ssa laadittiin ensimmäinen henkilöstön tasa-arvosuunnitelma vuonna 1991, ja uudistettu tasa-arvosuunnitelma on tarkoitus hyväksyä alkusyksyn aikana.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat