Järjestöt: Hallitukselta raju kyykytys työttömille ja työpaikkojen luojille

Hallitus ei ollut ehtinyt vielä päättää tiedotustilaisuuttaan kehysratkaisuista, kun työmarkkinajärjestöjen kritiikki ryöpsähti.

SAK moitti hallitusta ankarasti ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan 50 miljoonan euron leikkauksesta.

– Ei ole oikein, että työpaikkansa menettäneet joutuvat kantamaan taakkaa valtiontalouden sopeutuksesta, SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen toteaa.

SAK:n mielestä hallitus tempoilee päätöksissään. Vuoden alusta voimaan tullut työttömyysturvauudistus kohensi työttömien asemaa, nyt otettiin jälleen takapakkia. Tämä uhkaa SAK:n mukaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyön uskottavuutta.

– Järjestöt saavat neuvotella, mutta lopputulos on ennalta määrätty. Tällainen toiminta ei ole omiaan vahvistamaan käsitystä hallituksesta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

SAK pyrkii tulevissa neuvotteluissaan pienentään hallituksen päätösten haittavaikutuksia mahdollisimman paljon.

Pelkkiä risuja hallitus ei SAK:lta saa. 600 miljoonan euron paketti kasvua tukeviin hankkeisiin, periaatepäätös Pisara-radasta sekä 50 miljoonan euron panostus liikennehankkeisiin saavat ruusuja järjestöltä.

STTK: Ensi vuoden sopeutustoimet liian kovia

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan päätökset kirpaisevat erityisesti keskituloisia.

– Hallituksen viime vuosien päätökset ovat kohdentuneet voimakkaasti työssäkäyviin. Kehysriihen päätökset jatkavat tätä huonoa kehitystä, sillä työtä tekevälle lapsiperheelle kehysratkaisut merkitsevät vuositasolla satojen eurojen leikkausta ostovoimaan, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kritisoi.

STTK muistuttaa, että hallitus tuo esille työn tekemisen kannattavuutta, mutta palkansaajien tulot ovat heikentyneet selvästi suhteessa muihin ryhmiin nykyisen talouskriisin aikana.

STTK pitää erityisen tärkeänä nyt uuden työn luomista ja panostamista koulutukseen.

– Suomessa talouskasvu on hallituksen omissa ennusteissa karannut kerta toisensa jälkeen. Pitkän ajan rakenteellisten ratkaisujen ja eri leikkausten lisäksi tarvitsemme nykyistä enemmän myös talouskasvua tukevia toimia. Kuitenkin on myönteistä, että kasvua tässä ratkaisussa tuetaan 600 miljoonalla eurolla, STTK:n Sund jatkaa. 

Sopeutustoimissa STTK pitää ylimitoitettuna ensi vuoden 1,6 miljardien euron summaa. Järjestö epäilee, että orastava kasvu tyssää. 

Akava: Kiristyksiä työpaikkojen luojille

Myös korkeasti koulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akava muistuttaa, että kehysriihen päätökset käyvät erityisesti koulutettujen keskiluokkaisten kukkarolle.

– Kaikki uudet kiristykset kohdistuvat kipeimmin uusien työpaikkojen luomisessa avainasemassa oleviin ammattilaisiin. He ovat kaukana optiomiljonääreistä ja ansaitsevat palkkansa kovalla työllä. Heidän kurittamisensa ei ole Suomen kansantalouden eikä pienituloistenkaan etu, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Esimerkeiksi Fjäder nostaa muun muassa solidaarisuusveron laajentamisen, ylimpien työttömyyskorvausten alentamisen, työmatkavähennysoikeuden kiristämisen, asuntolainojen korkovähennyksen heikennyksen ja lapsilisien leikkaukset.

Akavan pääekonomisti Eugen Koev on mielissään, että sopeutukset riittäisivät suunnitelman mukaan kääntämään valtionvelan bruttokansantuotesuhdetta laskuun. Kohti osaavaa kasvutaloutta paketti ei Koevin mukaan kuitenkaan vie.

– Valitettavasti juustohöyläajattelu meni jälleen kerran strategisen kasvu- ja työllisyyslinjan edelle.

Lue myös:

    Uusimmat