Sairauden varalle voi valtuuttaa oman luottohenkilön

Tästä päivästä lähtien suomalaisilla on mahdollisuus valtuuttaa itselleen luottohenkilö sairauden tms. varalle. Edunvalvojan tehtävä on pitää huolta siitä, että päätöskykynsä menettäneen henkilön taloutta ja terveyttä hoidetaan tämän omaa tahtoa noudattaen.

Uusi laki edunvalvontavaltuutuksesta tuo lisää joustoa sairauden ja vanhuuden varalle. Kun tähän asti päätöskykynsä menettäneen ihmisen edunvalvojaksi on määrätty viranomainen, voi tehtävään valtuuttaa nyt juuri sen henkilön, jonka haluaa.

Mäntän kaupungin yleinen edunvalvoja Marja Heino pitää uudistusta hyvänä.

- Oma, itse valtuutettu edunvalvoja on hyvä kontaktin ja kanssakäymisen kannalta. Eihän viranomaisilla ole aikaa vierailuihin päämiesten luona. Läheinen ihminen taas näkee arjen ja vanhuksen tarpeet ihan eri silmällä, Heino pohdiskelee.

Valtuutettu edunvalvoja huolehtii siitä, että päätöskykynsä menettäneen henkilön taloutta ja terveyttä hoidetaan tämän omaa tahtoa noudattaen. Kun järki vielä juoksee terävästi, kannattaa miettiä, miten haluaisi asioiden hoituvan vaikka dementoitumisen jälkeen.

- Pelkkä lähisukulaisuus ei ole sellainen peruste, joka oikeuttaisi tekemään sopimuksia tai isompia päätöksiä toisen puolesta, muistuttaa lainsäädäntöneuvos Markku Helin.

Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti samaan tapaan kuin testamentti. Valtuuttaja voi määritellä tarpeidensa ja halujensa pohjalta, mitä asioita valtuutus kattaa. Sanansa voi sanoa niin rahankäytöstä kuin hoitotoiveistaankin. Jos nauttii konserteissa käymisestä, voi valtuuttaa vaikka ostamaan ja järjestämään itselleen konserttilippuja.

Uudistuksen tarkoituksena on lisätä ihmisten itsemääräämisoikeutta ja keventää valtion taakkaa ikääntyvän väestön edunvalvonta-asioissa.

Viranomaisella paljon valtaa

Marja Heinon mukaan yleinen edunvalvoja on päätöstensä kanssa yksin, vaikka maistraattiin voikin aina tarvittaessa soittaa. Maistraatti myös valvoo edunvalvojien työtä.

- Edunvalvojalla on paljon valtaa, Heino kuitenkin myöntää.

Raha-asioiden hoitaminen ei ole pelkkien juoksevien laskujen maksua. Jos päämiehellä on esimerkiksi paljon käteistä rahaa, Heino sijoittaa niitä järkeväksi katsomallaan tavalla.

- Koetan saada rahat tuottamaan. Mitään kymmeniätuhansia en pidä käyttötilillä.

Myös kiinteistöjen myymiset tai metsänhakkuut ovat asioita, joista edunvalvojan on päätettävä, maistraatin luvalla tosin.

Omainen edunvalvojana houkuttaa

Raha-asioita vaikeampia ovat Heinon mielestä hoitoon liittyvät asiat. Omaiset eivät Heinon kokemuksen mukaan juuri raha-asioihin puutu, mutta hoidon suhteen voi olla erimielisyyksiä.

Valtuutetulle edunvalvojalle puolestaan raha-asioiden hoitaminen voi olla haastavampaa kuin viranomaiselle.

Heino miettii vastaustaan siihen, haluaisiko ennemmin viranomaisen vai itse määräämänsä henkilön edunvalvojakseen.

- Riippuu varmaan viranomaisesta, hän naurahtaa. - Mutta olisihan se mukava valita sellainen ihminen, jonka kanssa on viimeisinä vuosinaan läheisissä väleissä, että voisi luottaa. Vaikka oma lapsi.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat